Viimeinen päivitys ennen taukoa

Lupasin vielä yhden tekstin. Tämä kirjoitus tulee tosin pari päivää myöhässä ja kirjoitus itsessään tapahtuu jo Chilestä käsin.

Käytiin siis viimeisen kerran sunnuntaina treenaamassa. Mukaan tuli Taran varaperhe katselemaan ja tutustumaan treeniseuraan. Me tehtiin pari kertaa ruutu, joka meni oikein hyvin :) Ruudun treenaaminen on onnistunut hyvin siinä mielessä, että ruudun tekeminen on Taran mielestä yksinkertaisesti vain hauskaa! Ruudun treenaaminen jatkunee varaperheen kanssa.

Pieni tauko ja jatkettiin jäävillä. Ajatuksena oli tehdä nämä ihan vain muistinvirkistykseksi. Seisominen kuulemma yhtä hieno kuin aina, maahan meno vähemmän. Kyynerpäät jäävät ilmaan. Spekuloitiin ettei kyse ole osaamattomuudetsa vaan innokkuudesta ettei malta laittaa kyynerpäitä maahan. Hinkattiin sitä jokusen kerran. Vielä pienillä avuilla istuminen, joka meni myös varsin hyvin! Otettiin myös taaksekävelyt erittäin lyhyellä etäisyydellä, koska näitä on tehty niin vähän! Jokusela toistolla saatiin ihan ok suoritukset.

Loppuun vielä varaohjaajalla vähän seuraamista ja sivulletuloa. Tietenki homma oli hankalaa kun mä olin paikalla, mutta hyvin varaohjaaja suoriutui etenkin ottaen huomioon, ettei paikalle tullessaan tiennyt koko lajista mitään!

Treenien jälkeen lähdettiin vielä treenikavereiden kanssa kahvittelemaan, jossa äkkiä vierähti monta tuntia! Vuoden tauko ja muutoksia on paljon edessä, mutta äkkiä se aika menee :) Kohta olemme taas treenikentällä jankkaamassa samoja asioita. Kiitos tästä keväästä ja treeniseurasta Kirsi ja Hanna! Ihan kuin ois tunnettu useampikin vuosi vaikka oikeasti paljon vähemmän. Tsemppiä jokaiselle treeneihin, etenkin tutuille ja Taralla varaohjaajiensa kanssa!!! Me tullaan sitten vuoden päästä hyöryllä ja otetaan menetetty aika kiinni vielä!

Chile kiittää ja kuittaa!

Vähiin käy ennen kuin loppuu...

Me palasimme Taran kanssa yhtä kania köyhempänä kaupunkiin. Kani jäi mökille odottamaan ensimmäistä hoitajaansa. Kotiakaan ei enää oikeasti ole vaan loisimme äitini luona. Nyt on enää pari päivää ja yhdet tokotreenit ennen mun maailmalle lähtöä jäljellä. Taukoahan on toki blogin kirjoittamisessa ollut jo mökillä olo ajan.

Mökillä treenaaminen oli loppujen lopuksi laiskaa. Lenkeilläkään ei oikeastaan käyty vaan Tara puuhaili omiansa(välillä vähän kauempanakin). Ruutua ja kaukoja joitain kertoa tehtiin. Muuten nautittiin elämästä ja olemisesta. Tara sai runsaasti huomiota monilta tahoilta ja oli kovasti suosittu. Erityisesti saavutuksena voidaan pitää Taran saavuttama suosio mun siskon silmissä, joka ei oikeastaan koirista pidä. Siis pidä yhtään. Taran tavoite elämässä on melkein näin ollen saavutettu, kun sai siskon hyväksynnän ;)

Yhden kirjoituksen lupaan vielä sunnuntain treenien jälkeen. Kovia odotuksia ei treeneistä ole, lähinnä mennään pitämään hauskaa ja näkemään vielä kerran tärkeiksi tulleita treenikavereita ja esittelemään sijaisperhe sinne. Sitten alkaa vuoden hiljaiselo. Jos joku nyt edes enää täällä lukee muistaa meitä sen vuoden jälkeen kuulemisiin vuoden päästä. Jatkamme silloin treenejä innolla.

Taukoa

Elikkäs edellisen kirjoituksen jälkeen meillä oli Anna Eifertin koulutus. Itsessään koulutus oli ihan kiva, tehtiin 20(!!!!) esteen rataa, josta me skipattiin kepit. Rataahan me ollaan tehty nyt kerran aikaisemmin 20.6...alla siitäkin kirjoitus. Näin ollen oli jännä nähdä kuinka kun ohjaukset saa kuntoon niin mehän osataan vaikka mitä! Mun pitäis piirtää rata muistiin etten unohda. En tiedä minkä luokan rata se oli, mutta ottaen huomioon että kolmosen koirat teki ihan samoja ratoja niin ei ne mitään leikki suoraa olleet!

Tara kuumui kentällä, mutta oli kerrassaan pätevä! Kirjoitan lisää ehkä vielä...vaikka eipä tässä enää kauheasti muistu mieleen.

Me ollaan Taran kanssa mökillä, lähdettiin heti sen Eifertin koulutuksen jälkeen. Ollaan täällä vielä vajaa pari viikkoa ja sitten meillä onkin isoja muutoksia. Mä lähden vuodeksi vaihtoon ja Tara kakkoskotiinsa.

Täällä ollaan treenattu yllättävän vähän, jotenkaan ei ole tullut tehtyä sen kummempia. Vähän kaukoja, ruutua ja siinäpä se. Viellä viimeisenä sunnuntaina ennen lähtöä ollaan sovittu kimppatreenit, jossa tehdän uudestaan voittajanliikkeet läpi. Olis näin ollen syytä ehkä tsempata vielä hiukan ton koiran kanssa! Noutoa ainakin vähän ja hmm no kaikkia! Aa ja tunnaria!

Lupaan kirjoittaa vielä siis yhden kerran ja sen jälkeen jäämme tauolle. Jatkamme Taran kanssa raudan takomista, kun palaan. Kuulemisiin kuitenkin vielä kerran!