Ruokinnasta ja nappuloista

Koiranomistajan ikuisuus kysymyksiä: kuinka haluan ruokkia koiraani?

Meillä mennään siis sekaruokinnalla, menee niin raakaa kuin nappulaa. Tällä hetkellä parhain ratkaisu on tuntunut olevan antaa osana päivistä raakaa ja toisina pelkkää nappulaa. Vaikka on ne kyllä yhtäkin aikaa menneet ihan hyvin. Raakojen kanssa on aina sinänsä ollut helppoa, kun ne menee melkein järjestään hyvin ja sopii Taralle hyvin. Sen kun vain ostaa ja antaa monipuolisesti niin se on siinä.

Nappulan kanssa taas tuo hyvän merkin löytäminen on ollut inasti haasteellisempaa, vaikkakaan Taralle ei mitään allergioita tai muutakaan yliherkkyyksiä havaittavissa. Toiset nappulat vaan eivät sula yhtä hyvin kuin toiset, mutta tämä on ihan normaalia.

Meillä on pitkään menty edullisemmilla merkeillä kuten Jahti&Vahti ja Jeppe. Aikoinaan ollaan kokeiltu myös ANF:ää, Eukanubaa ja Brit Carea. Näistä jahti&vahti sopi aluksi erittäin hyvin ja sopii edelleen paremman puutteessa. Ulostetta tulee enemmän kuin on toivottavaa, mutta muuten ihan ok nappulaa meille. Mulla on nyrkkisääntönä nappulaa valittaessa ettei se sisältäisi vehnää, maissia(tämä uusin) ja edes etäisesti järkevää laatua suhteessa hintaa. Lopullinen päätös luonnollisesti käytöstä tulee sitten koiran mukaan.

Nyt päätin taasen kokeilla uutta eli meillä lähtee nyt menemään Acanaa ja tarkemmin lamb&okanaga apple(toi omena on kyl vähän höpöhöpö). Tuoteselosteen mukaan ainakin hyvänoloinen ruoka. Hinta toki kirpaisee huomattavasti enemmän kuin jahtivahdin kanssa, mutta jos sopisi paremmin niin maksan mielelläni. Jos ei sovi palaamme jahtivahtiin. Tara saa kokoonsa nähden pienen määrän ja näin ollen sen ruokinta ei käy kalliiksi. Mutta pidän myös sääntönä, etten halua ilmasta maksaa. Tuoteselosteissa hyvin harva merkki vakuuttaa.

Kävin tuossa läpi mm. Golden Eaglen, Joseran, Biomillin, Orijenin ja parin uuden merkin tuoteselosteet läpi, joissa hinta kuitenkin hinta huomattavasti korkeampi kuin jahtivahdissa. Aika monessa raaka-aineena tupataan käyttämään jotain lihajauhetta(tai jauhoa jos suomentaa suoraan). Jos maksan enemmän niin haluan vastinetta rahalle edes mielikuvissani. Jahtivahdissa menee samaista kanajauhetta, kuin useammassa kalliimmista merkeistä, joten ei vakuuttanut. Acanassa sentään teoriassa pitäisi olla paremmin. Niin, teoriassa.

Katsotaan miten lähtee tämä menemään. Hinta oli ainakin sen mukainen, että jos ei imeydy hyvin niin olkoot. Nyt jos joku pohtii miksei meillä barfata, niin vastaus on vielä toistaiseksi helppo: pakastintila ja laiskuus. Jos joskus on enemmän pakastintilaa niin sitten harkitaan. Ja onhan nappuloihin pohjaaminen helppoa etenkin silloin jos pitää jonnekin matkustaa, vaikka meillä myös on toiminut jauhelihapaketit hyvin matkaeväinä :)

Toinen vaihtoehto vois olla kotiruokinta, siihen mulla on itseasiassa ohjeetkin ell:ltä. Laiskuus vain vielä toistaiseksi noussut esteeksi...

No oli kuinka oli, nyt kokeillaan tätä "söpöä" vaalenpunaista pussia. (samalla reissulla en voinut vastustaa pennulle hihnan ostoa...hups. Pennullehan on jo panta, Rukan mallistoa se vihreä. Väri poistuu joten mulla oli hätä, että mitä jos en enää löydä sitä saman väristä hihnaa...No hihna on nyt kotona odottamassa. Tulkoot pentu vaikka parinkin vuoden päästä, niin ainakin panta ja hihna on nyt saman värisiä!)

Ihan mielenkiinnosta jos joku jaksaa vastailla, millä perusteella muut valitsevat nappulamerkkejä?

Tavoitteet 2013!

Nyt on hyvä hetki laittaa tavoitteet kuntoon!
Tämä koirakko haluaa ensi vuonna saavuttaa seuraavat asiat:

- terveenä pysyminen!
- lihashuoltoa paremmaksi
- AVO1, riittää jos kokeeseen pääsemme syksyllä.
- agissa 1-luokan starttaaminen ja luonnollisesti haluamme luvat kasaan mahd nopeasti :) Tähän kisaamiseen on myös suunnitelmia toisen ohjaajan kanssa, toiveeni pitää edelleen sen suhteen :) vinkvink.
- hakua haluaisin jatkaa, kun säät sallivat
- jälkeä voitaisiin alkaa opettelemaan. niin pk kuin FH.

Paaaaljon treenattavaa riittää. Etenkin ton AVO1:sen suhteen, eilen saatiin apua paikkiksessa ja taas toivo heräsi. Agissa etenkin juoksujen tauon takia on taas muisteltavaa, mutta toivottavasti keväällä saadaan treenitahti kuntoon!

Lisäksi haaveilen joskohan toinen karvapallo astelisi taloon, jos ei sitten oma niin haaveilen kämppiksen uudesta karvapallosta ainakin :)

Jos miettii vielä pidemmän tähtäimen suunnitelmia, niin jos ens vuonna saatais AVO1, niin siinä tapauksessa voisin lähteä tavoittelemaan vuodelle 2014 VOI1 ja starttaamisen EVL:ssä. vuonna 2015 TVA? Näin jos kaikki menis toiveiden mukaan :) Haaveilla saa aina! eikähän tuo mun tva tavoite mikään salaisuus ole ollut, vaikak tänä syksynä ei treenaaminen ole sen mukaista ollutkaan.

Tämä syksy

Huhhuh. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä syksy alkaa olla ohi. On niitä parempiakin nähty nimittäin. Kaiken kaikkiaan syksy on ollut tosi rankka mulle, mutta nyt näkyis vähän valoa tunnelin päässä. Jotenkin se vaihdon jälkeinen masennus/kulttuurishokki yllätti ja kaikki on/oli melko syvältä, olen/olin onnistunut ylityöllistämään itseni reippaasti ja päivässä eivät tunnit riitä/riittäneet, joten otan/otin yöunista pois. Totuushan on ettei kevät näytä varsinaisesti sen helpommalta, mutta jos oma henkinen virkeystila on jo vähän toinen, joten pitäisi helpottaa.

Noh tästä aasinsillalla päästään siihen, että koira on ollut nyt vajaa 3kk melkolailla laiminlyötynä hoidon suhteen. Treenattu ollaan kun ollaan ehditty ja jaksettu(tai mä olen siis jaksanut). Eli ei turhan paljon. Lihaksiakin tuo on menettänyt. Lenkkeilty ollaan välillä todella minimimääriä. Se mikä on pelastanut tämän kokonaisuuden on se, että Taraa on voinut ottaa välillä kouluun mukaan! Siellä se on saanut moikkailla paaaaljon vieraita ihmisiä, kerjätä rapsutuksia sydämmensä kyllyyksiin, imuroida keittiön lattioita ruuanmuruista ja kerätä kehuja käytöksestä. En tiedä minkälaisia muiden ihmisten koirat ovat, mutta tässä tuntuu pitäneen "oikea koira, oikeaan aikaan". Tara on ollut täydellinen koira mun elämäntilanteeseen siitä hetkestä lähtien, kun se tuli. Se ansaitsee kyllä maailman isoimman luun pelkästään siitä, että on oma itsensä.

Nyt kuten sanottuna  tuntuu, että ollaan menossa kohti parempaa. Olen alkanut jaksamaan paremmin itse ja sen myötä koirastakin näkee positiivisia muutoksia. Tarahan reagoi virikkeiden vähyyteen "masentumalla" eli se nukkuu sitten vain enemmän ja sen aktiivisuustaso vähenee. Tarkoitus on nyt joulun aikoihin kerätä voimia keväälle paljon ja tehdä hyvä toimintasuunnitelma miten me selvitään paremmin kuin syksystä.

Tarkoitus olisi kuitenkin edelleen edetä treenien suhteen niin tokossa kuin agissa, niin ei tässä auta levätä pidempää laakereilla. Suunnitelmat kuntoon, lepopäivät myös ja eteenpäin, niin se aurinkokin alkaa paistaa risukasaan :)

Tara lähtee kohta uimaan hyvinkään koirauimalaan(jos se tietäis mitä on tulossa, niin se ei lähtis ovesta ulos) ja ens to mennään taas fyssarin käsittelyyn. Sieltä tulee varmasti soosoota koiran tilaan :/ mut onneks tästä pääsee vaan ylöspäin.