hyppytekniikkaa vauvoille

Saatiin lyhyellä varoitusajalla mahdollisuus Vapun yhden kerran hyppytekniikkatunnille. Sinne me sitten suunnattiinkin Tikrun kanssa eilen illalla.

Vauvat luonnollisesti tekivät vauvojen helppoja juttuja ja halusin vain kuulla mielipidettä, että onko tässä vaiheessa jotain mitä pitää huomioida. Vappu arvioi kelpievauva-paran mediksi :D no ei se nyt niin tarkkaa ole.

Tehtiin kolme toistoa ihan perussarjaa 5 hypyllä speedpumpeilla, medietäisyyksillä 5 askelta. Seuraava oli pitenevä sarja viidellä hypyllä 5-6-7-8, mutta suositteli jatkamaan tuota ehkä tällä hetkellä 4-5-6-7. Loppuun helppo kolmen hypyn perussarja.

Totesi, ettei tässä ole mitään huolehtimista. Tikrulla oli ekalla perussarjalla takajalat ihan hötkyn kötkyn, selkä ei joustanut yhdellä toistolla, mutta rytmitys onnistui. Tikru on lihaksistoltaan kehittymätöntä ja etenkin syvät selkälihakset odottavat kehittymistään. Me ollaan menossa fyssarille Tikrun ja Taran kanssa joulukuussa, joten siellä sitten saadaan tilanne tsekkaus siltä puolelta. Tuo kehittymättömyys ei sinänsä ole yllätys onhan se ihan keskeneräinen, mutta syvien puute oli yllätys siinä mielessä, että sillä on jo nyt parempi vartalonhallinta kuin Taralla vieläkään. Rotuominaisuusko? Taralla tilannetta on helposti parannettu pienillä harjoitteilla.

Asennetta vaan lisää, suoritukset oli kuulemma takakireitä. Muuten Vappu totesi, että tekniikka treeniä kerta kuussa tässä vaiheessa ja ei tässä ole vielä mitään huolta tai hätää. Pennut kasvaa ja kehittyy ajallaan.

Tällä viikolla

Keskiviikkona oli Taran aksatreenit. Aiheena oli välistävedot. Todettuna, että koira tekee edelleen hienosti kun vain ohjaaja tekis kans. Taralle toimi tällä kertaa ainakin takaperin ohjaus tosi kivasti, muistaakseni lisäksi paremmin meni vasemmalta oikealle.

Perjantaina Tikrun aksatreeneissä putkijarru -se siitä putken treenaamatta jättäminen. Putkijarrussa on vielä työstämistä. Tehtiin pussia, ei siinä ongelmia ja vielä valssia. Päällimmäiseksi taas jäi mieleen taas, tämä meidän yhteistyön puute ja se, etten vielä luota Tikruun treeneissä. Vaatii kovaa työtä. Vähänkään enemmän häiriötä ja Tiikeristä on kauhean montaa asiaa siellä mitä katsella. Lisäksi mä yritän idioottina harjoittaa samalla malttia ja hallintaa. Ei näin. Hallintaa toki pitää olla, muttei se ole se mitä siellä treenataan.

Tänään Tikru pääsikin taasn jäljestämään. Noin 100 metrin jälki, namit edelleen joka askeleella - niitä PITÄÄ vähentää ja yksi purkki välissä. Jälki meni kivalla tahdilla, alkuun söi enemmän ja oli hitaampi, loppua kohden vauhti kasvoi(sain juostakin siellä). Ongelmaksi hiukan muodostui, jos jäljestäminen keskeytyi jonkin takia tai se hävisi kesken - Tikru  helposti lähti takajäljelle syömään nameja, jotka jäivät välistä. En ole ihan varma kuinka pitkälle se olisi kannattanut päästä, mutta pidin liinan reippaalla tuntumalla, kun alkoi syömään takajäljeltä nameja. Tämä tapahtui pari kertaa koko homman aikana. Paremmat jäljestäjät vinkkejä? Muuten normaalisti annan koiran tarkistaa rauhassa noin parin metrin säteellä, ennen kuin otan liinasta kiinni. Tikrusta näkee selkeästi kun se alkaa haahuilemaan. 

Takajäljelle en sitä kuitenkaan halua rohkaista menemään...Muuten vielä pidempää jälkeä ja reippaasti nameja pois. Draivi on hyvä, niin kuin aina :) Mun pieni jälkikoira.

pari tulosta ja jälkeä

Perjantaina me mentiinkin vasta myöhemmin aksailemaan ja Tara teki pääasiassa puomi-keinu erottelua. Meni hyvin. 

Eilen sitten oli aktiivipäivä. Taran kanssa osallistuttiin Janakkalassa aksakisoihin. Tuloksilla ei tänäänkään juhlittu. molemmilla radoilla 15vp. Ekalla radalla virheet tuli kepeiltä, A:n ylöstulo ja yksi rima, tokalla rima, keilto putkelta(tuli ohi) ja joku mitä en muista/saa selvää. Pari työtapaturmaa, tokalla radalla mä sain Taran parempaan vauhtiin. Noh eteenpäin. 

Illalla mentiin vielä moikkaamaan aina yhtä hurmaavaa bc-pentua Nokkaeläintä. Voi sitä pennun iloa. Tehtiin jäljet, Nokkis oli samanoloinen kaahottaja kuin Tikru on ollut :) Tikru tekikin kaksi lyhyttä jälkeä, ekalla ohjaaja oli typerä, mutta Tikrun motivaatio kantoi hienosti! Tokalla olikin jo melko kaahotusta. Molemmilla oli pienet janan alut ja tokalla oli pikkuisen epävarmutta, mutta niin se vain sen poimi. Tokalla olin pidentänyt askelväliä, mutta nameja joka askeleella - ei niin, että niitä kaikkia syötäisi todellakaan. Kolme jälkeä tällä viikolla, tosi kivasti.

Mun täytyy nyt ajella näitä jälkeä vielä kolmisen viikkoa. Talvella ajetaan sisään kepit. Keväällä sitten palaamme asiaan.

Jakaudun kahteen

Viime viikolla perjantaina oli vielä Tikrun pentuaksat, nyt oli ihan eri meininki kuin edellisellä kerralla - tai karkashan se kerran, mutta sillä alkoi olla käsitys mitä siellä puuhataan ja osassa keskittyminen ihan eri luokkaa! Putkeen tuota tyyppiä ei ehkä tulla turhaan lähettämään, eikä sitä ehkä ihan oikeasti treenata enää. Putket vetävät kuin magneetit. Nyt on hyvä jättää ne.

Lauantaina nähtiin sitten pentuesisaruksia, kun mentiin häiriökoirailemaan pelastuskoirien treeneihin. Sinänsä meidän arvo taisi häiriönä olla aika nolla, kun mä en bongannut yhtään koirakkoa, eikä meitä oltu nähty. Eipä siinä meillä oli oikein hauskaa! Kamun blogista(linkkipalkki oikealla) löytyy joitain kuvia :)

Sunnunntai oli koirille tylsä, mä olin erinäisissä kisoissa hommissa koko päivän.

Maanantaina oli tokotreenit. Ennen muiden tuloa tokottelin yksin Taran kanssa, tarkoituksena oli ettei tehdä kisamaista, jota muut tekivät. Mä leikin tuomaria kisamaisen ajan ja todettakoon, etten olisi niissä kisoissa olla osallistumassa ;) Sellaista settiä lensi, että.

Tara oli tehnyt niin hyvän treenin, että käänsin takkini ja tehtiin osa AVOn liikkeistä kisanomaisesti. Tara teki tosi kivasti! Noudossa puutuin huutamiseen ja lopulta saatiin puhdas liike. Pitää muistaa antaa käsky hyvin rauhallisesti ja matalasti. Sama homma muuten ruudussa. Luoksetulo oli ihan super! Pysähtyi kuin seinään. Seuruu ei edelleenkään teknisesti kauhean kivaa, mutta koira oli innokas. Mites mä saisin väännettyä teknisesti kivempaa?

Tiistaina käytiin moikkaamassa kuukauden Tikrua vanhempaa staffia Sipoon koirametsässä. Koirat saivat riehua, ihmiset lörpötteli. 

Keskiviikko käytiin aamulla jo purinalla. Tarkoitus oli Taran kanssa tehdä keinua, tosi kivasti! Keppejä oli tarkoitus tehdä ihan pari, mutta ei mennyt kuin strömssöössä. Sisäänmeno ja vikat kaksi väliä. prkl. Janakkalaan kaiken lisäksi ilmottu. Tiikeri niiiin opetetaan 2x2:llä.

Tiikerin kanssa leikin siinä välissä ja vähän teki takaakiertoja ja vauhtinoutoa. Sitten otin vielä Taralla keppejä. Jokunen virhe tuli, mutta sainn lopetettua ok suoritukseen. Voi voi.
Illalla siten ohjatut aksat. Rata oli mulle, näin lähinnä ykkösen ratoja vääntäneelle, haastava! Mutta sitä tässä oikeasti haettiin, kun pyysin ryhmän vaihtoa. Ja kun saa haasteita niin siinä sitä oppii ja kasvaa. Tarahan edelleen ohjautuu juuri niin kuin sen ohjaa ja näin ollen kaikki on vain musta kiinni. Olen tosi iloinen, että päästiin uuteen ryhmään! AI NIIN ja aamun keppikarmeudesta ei ollut muistoakaan. On se jännä juttu. Tiikeri karjui treenien ajan häkissä, mitäpä muuta Tiikerin tarvitsisikaan tehdä?

Tara aka hurja aksakoira

Aloitettiin uudessa aksaryhmässä, oikeasti aloitettiin jo viime viikolla, mutta emme päässeet silloin paikalle. Ryhmä on täynnä kisaavia ja me taidetaan olla sieltä selkeästi kehitystä tarvitsevasta päästä...Meillä olikin sitten taidon tarkistusrata ja rata sinänsä oli mielestäni oikein mukava. Siinä näki ekalla kierroksella eti ohjaajan radanlukemisen kokemattomuuden, pari tosi surkeaa ohjausvalintaa. Tokalle kierrokselle katselin muita ja korjasin oleellisimman virheet pois. Ei sieltä virheetöntä rataa tullut silloinkaan, mutta uskallan sanoa jopa, että hyvin meni!

Tara meni tosi hienosti. Keinulla on vielä töitä, sen näkee että joka ikinen kerta ekalla kerralla vauhdista tulee lentokeinu. Sen erottelua täytyy treenata. Välistävedot meni, kun itse ne teki ja kepitkin meni kivasti! Kontaktienkin treenaaminen on vielä listoilla. Rakki sai vielä kehuja :) Aina ne tietenkin lämmittää kovin omistajan mieltä. On se vaan muutenkin ihana. Käytii sen jälkeen moikkaamassa vielä illalla siskoa ja Tara oli aivan laamamaisen rauhallinen, mua ei uskottu kun yritin selittää kuin tulta ja tappuraa se koira on aksakentällä.

Tässä pohdiskelin, että joskohan vielä kisoihin pari kertaa, Janakkalaan ja Lappeenrantaan ehkäpä. Kaitpa ne ilmot vois laittaa menemään...Janakkalaan ei ainakaan tänää vielä ollut ilmonnut turhan montaa koirakkoa.

hups

Täällä on harvoin kuvia, joten tässä melkoinen pläjäys. Treeneistä sen verta, että viime maanantaina tokoiltiin Mantereen Niinan valvovan silmän alla - häiriötä. Lopputulema on että lisää vaan! Tara kyllä alkoi vastaamaan treeniin erittäin hyvin. Häpeän nurkassa, ihan liian vähän treenattu.

Tikru aloitti pentuaksan ohjatut treenit perjantaina kauniisti näyttämällä, että namipalkka on tällä hetkellä oikea valinta ja lelupalkkausta harjoitellaan. Se leikkii, mutta on hiomaton timantti, eikä kovassa häiriössä vielä palkkaudu leikistä samallailla kuin namista. On kyllä sitäkin ahneempi :D Putkihullu ja eteenlähetyksissä kunnon kuppi. Eikä se ois varmaan eka pentutreeni eikä mikään, ellei penne(teini varmaan ihan kohta) olisi karannut pari kertaa. Minkäänhän sille ei mahda, että on vilkas ja ehtii unohtamaan mitä oli tekemässä.

Lauantain lähdettiin loistoseurassa Hanna, Nitan ja Demin kanssa päiväpatikoimaan Lopelle. Tarkoitus oli tehdä mukava kivan mittainen patikointiretki rauhallisella tahdilla. Ekan kiekan jälkeen 3,6km, koirat pääasiassa vapaana,  popsittiin välipalaa ja koirat lepäsi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että eväät jätettiin autooon "toi seuraava lenkki on niin lyhyt, et jätän eväät autoon". Seuraava kysymys joka reitillä kuuluu oli, että "eiks se oo tää reitti mitä pitkin me mennään?". Tämän jälkeen hyyyyyvin paljon myöhemmin alkoi epäilyttämään ja sportstracker kertoi karua totuutta. Väärä suunta, väärä reitti ja autolle rapiat yhtä paljon kuin oltiin kuljettu siihen mennessä. Siinä sitten henkisesti hetki keräiltiin itseämme, naurettiin ja todettiin ettei muu auta kuin palata takas.

Koirat jaksoivat paremmin kuin ihmiset ja voi todeta saman, että hyvässä seurassa on hauskempi eksyä :) Matkaa kertyi lopulta järjettömän paljon ja jaloissa tuntui. Tänään onkin nähty kovin rauhallista koiraa ja yritetty mennä palauttavaa. Kummasti ne jaksoi kuitenkin leikkiä iiiihan loppuun asti. Kuvat lenkiltä on huonolaatuisia kännykuvia lukuunottamatta Hanna G:n ottama - kiitos hovikuvaajalle!

Tiikeri sai sadetakin - ei vielä osaa arvostaa sitä.

Herkkä hetki ajon aikan

Tehtiin pienet iltatokot Tikrun kanssa lähikentällä ja vauhtinouto alkaa toimimaan! Palkkana on toiminut vinkulelut. Eihän se turhan paljoa osaa vielä, peilin edessä pohdin sitä. Huomasin kuitenkin tässä joku aika sitten että johtuu osittain siitä, että sitä pientä puuhastelua jota Taran kanssa tuli tehtyä esim lenkeillä en ole tehnyt. Mutta ehkä junnulla on joitain "oikeuksia" olla se vähän villimpi ja vapaampi - ja tämä lausunto mahdollisimman kevyessä merkityksessä. Tässä ei ainakaan turhaa kiirettä ole pidetty.