Jahdataan karkaavaa aikaa, mutta tehdään se yhdessä

Maananatain tokot olivat jokseen yksioikoiset. Tara jäi kotiin ja Tiikeri huusi laidalla. Palkkasin hiljaisuudesta, mutta kyllähän se siinä yhteenmenoon jaksoi varmaan tunnin huutaa. Uskomaton!

Tiistaina tungin Inkan matkaan jäljestämään. Tiikeri sai 150m metsäjäljen, nameja joka askeleella, vaikka edelleen turhaan suurin osa. Kolme 90 asteeen käännöstä. Alkuun jäljestys oli hektistä, mutta loppupuolisko tosi kivaa tarkkaa työskentelyä. Kulmat meni oikein hyvin!

Keskiviikkona Taran aksat, Tikru mukana huutamassa. Tara oli super! Kuuden esteen ympyrää, jossa välistävetoja ja takaakiertoja molempiin suuntiin. Sitten tekniikka radan pätkä, jossa takaakiertoja ja ennakoivaa valssia, siinä olikin meille opettelemista Tarasta se oli alkuun kummallasta. Kontaktit törkeitä, mutta ei voi koiraa syyttää.

Torstai tylsä päivä koirilla, illalla onneksi päästiin yteislenkille Hannan, Nitan ja Demin kanssa.

Perjantaina Tikrun aksa, tyyppi parantaa vaan! Valsseja ja PERSJÄTTÖÄ. Olin ehkä "hiukka" skeptinen jälkimmäisestä, mutta hieno tyyppi. Oli kuulemma aina kun ohjaus onnistui niin vain katsonut seuraavaa estettä, etenkin valssissa. Lisäksi pussia - hieno, pimeää putkikulmaa...tyyppi irtoaa sinne ihan itse. Mä niiiin ymmärrän kelpie omistajien "se irtoaa putkeen radan toisesta päästä vaikka suu olisi kohti taivasta" -oloa, olen sellainen itse. 

Tämän jälkeen vein Tikrun hoitoon ja muut menevät tänään. Tämä blogi on hetken taasen hiljainen. Tara oli söpö kun nukuin sen kanssa yön lattialla - tai sen pari tuntia, jotka ehdin nukkua lähtötohinassa.

vkl

Meni kauhean nopeaa tahtia! Viime keskiviikkona Taran aksoissa oli ratatreenit, jotka yllättäen meni ihan hyvin. On ollut kiva päästä haastamaan itseänsä tossa uudessa ryhmässä, kun radat on mulle haastavampia kuin aikaisemmin. Sitä oppii enemmän! Radalla oli välistävetoja, mutta meille(lue mulle) haastavin oli vaikea keppikulma. Se onneksi saatiin toimimaan. Kontaktit oli tärkeitä, siitä tosin saa syyttää vaan ihan itseään. Ens vuoden alussa ei kisata vaan treenataan ne kuntoon.

Torstaina oli koirilla tylsä päivä, kävivät yhdessä palaverissakin mukana. Tiikeri käyttäytyi hyvin! Ei ollut mahdoton pyörremyrsky.

Perjantaina oli penneaksa. Tehtiin pussia-hyvin, keinu ja bang-game - hyvä, valssia kuudella esteellä ja lauantaimakkaraviipaleet kädessä - SCARY! Tyyppi iski kiinni kuin Tiikerin kuuluukin, sormet ovat hiukan traumatisoituneet siitä vieläkin. Loppuun vielä putkijarru, mun käskytys edelleen myöhässä, sama juttu kuin viime kerralla. Illalla saatiin kyläilemään penne Nokkis & omistajansa, Tikru oli onneksi väsynyt treeneistä niin se oli nätisti portin takana, muuten täällä olisi ollut karmea riekunta koko illan.

Lauantaina pentuetapaaminen. Se se vasta olikin pyörremyrsky kun iiiiso lauma keepilapsia ja vähemmän lapsia riekkui. Tähän lisäksi ajettiin peltojäljet. Tikrulla noin 100m, edelleen nami joka askeleella ja askelväli normaali mulle. Meitä oli mukana auttamassa ja antamassa tukea Jilla-isoäidin Linda ja täytyy sanoa, että oli tosi helpottavaa välillä saada tukea siihen vierelle, ettei tartte miettiä kämmäkö itse. Tikru veti hienosti! Kerran tai pari kävi istumaan alkujäljestä, mutta muuten kiva vetopäällä, tarkkuudesta huolehdin mä, jokunen askel sieltä jäi välistä mun takia. Pituus oli ok, ihan lopussa oli vähän väsyneenoloinen. Lisäksi Linda leikitti Tikrua mun pyynnöstä. Oli ihana nähdä muita ja sukulaisia! Kiitos kaikille!

Sunnuntaina olitiin Sirken koulutuksessa Taran kanssa. Meillä oli 2*20min aikaa ja meille olin ilmoittanut aiheeksi noudon ja ääntelyn. Aloitettiin pidoilla, koska olen vältellyt niitä. Aikasempi tekniikka istuttaa koira ja antaa kapula suuhun on paineistanut ja tehnyt pidosta ikävän. Nyt Sirke ehdotti, että koiran edessä kapualaa vedetään ja kun koira ottaa kiinni palkataan. Tarkoitus on nostaa pidon arvoa ja sitä, että jos kapulasta ei pidä kunnolla, niin siinä menettää palkan. Toimi kivasti, jatketaan tuota :) Metalliin, josta Tara ei pidä, Sirke näki kaksi vaihtoehtoa. Joko mennä kurin kautta, eli metalli haetaan oli mikä oli tai siitä tehdään tosi kiva. Mutta myös totesi, että paremmin pidon kautta metallin epämiellyttävyys vähenee, mikä on oletettavaa meidän kohdalla! Periksi Taralle ei toki myöskään voi antaa, jos jotain tehdään niin se tehdään, ei ole Taran asia päättää.

Lisäksi todettiin, että kapulalla on Taralle liian kova arvo, tämä arvo pitäisi saada siirrettyä palkkaan ja kapulan palauttamiseen. Tara menee kapulalle kuin saaliille ja mulle sen tuominen on kuin pakollinen osa. Ääntelyy  mietittiin, että patoamisen opettaminen voisi toimia. Opettaa koiraa purkamaan turhaumat ja odotukset palkkaan ja tehtävän suorittamiseen. Itselle muistiin, että Veera otti muistiinpanot tästä. Tätä täytyy jatkaa myös! 

Tara ääntelee helposti turhautumista ja sitten itsehallinnan puutteesta. Ääntely on monimuotoinen ongelma, joka voi johtua niin monesta asiasta, että sen hallinta ja täyspoistaminen on vaikeaa. Huh...tiedetään. Koran vire- ja mielentilanhallinta ei ole mikään pieni asia. Ja sillä jatketaan. Mulla on Taralle edelleen tavoite tokossa, koska muuten en treenaisi. Onneksi ympärillä on hyviä treenikavereita, jotka jaksaa tsempata. Ei tässä pidä luovuttaa ennen kuin ikä tulee vastaan.

Tikru sai tehdä keppejä 2x2, jossa sain vähän apua. Tuijottaa mun palkkakättä, joten appari olisi tärkeä. Lisäksi jos jään odottamaan toiminnan tarjoamista, niin Tikru tarjoaa maahanmenoa. Purinan pohja lisäksi vei pienen pojan nenää. Huoh. Lyhyet nopea tempoiset treenit olisi ainoa oikea ratkaisu tuon koiran kanssa, harmi vain että ohjaaja on hidas. Lisäksi Tikru sai tehdä bang gamea myöhemmässä välissä.

Illlalla Tiikeri ja Tara saivat jäädä yllättäen porukoille hoitoon. Tikru oli yllättänyt positiivisesti ja käyttäytynyt! Nyt sen uskaltanee jättää sinne joskus toistekin joksikin aikaa. Olin aivan varma, että Tikru aiheuttaa kauhean myrskyn, mutta kyllä se vaan on kasvanut :) Hieno Tiikeri Silakanpoika!