Ihan näin alkuun tuolta on näköjään jäänyt välistä pari treeni kertaa tammikuulta. Yksi kerta kun oltiin Taran kanssa hallilla perjantai päivällä treenaamassa, mutta agin sijaan tokoa. Meni kohtuullisesti. Ja lisäksi viime viikon lauantain kerta on jäänyt välistä, jolloin olin agitreeneissä varmuuden vuoksi ilman koiraa(juoksujen takia, jotka tosin eivät ole alkaneet...mua huijataan!)
Eilen illalla tokoilin hiukan sillä silmillä jos olisin mennyt tänään collieiden möllitokoon. Vaan toisin päätin. Taralla on nimittäin korvat aivan hukassa, niin lenkeillä kuin tokossa. Se on tavallista häiriöherkempi tällä hetkellä kuin normaalisti. Toivon todella, että tää liittyy toivottavasti pian alkaviin juoksuihin, koska mulla on kovin ikävä Taran korvia ;) Tai sitten pitää alkaa keksimään muita syitä jos juoksuja ei edelleenkään näy ja tilanne jatkuu.
Joka tapauksessa tehtiin melkoisen lyhyitä seuraamispätkiä ja meni suht ok. Käännöksissä on liikaa varaa mun ja koiran välissä. Mutta suurin pettymys oli ehdottomasti jäävät liikkeet, jotka ovat yleensä olleet meidän bravuureita...seisominen ja makuulle meno ovat olleet yleensä oikein hyviä ja varmoja. Toisin tällä kertaa. Seisominen oli suorastaan ylivoimaista, koira lähti haahuilemaan nopeasti omiaan. Huoh. Makuu meni siinä suhteessa paremmin, mutta Tara ennakoi istumaan nousua. Täytyy vähän aikaa nyt jättää makuulta istuminen kokonaan ja palkata makuulle. Ja vähintään yhtä surkuhupaisaa tämän kaiken päälle oli tehokuurilla olleen sivun vaikutus muuhun. Taralle oli erityisen haastavaa seisoa mun vierellä. Peppu tippui sillä sekunnin sadasosalla maahan kun mä tulin siihen viereen. Täytyy siis alkaa kiinnittämään huomiota tähän(kin). Oevoe. Hiukan turhautunut olo itsellä, kun välillä koira toimii kuin ajatus ja toisina päivinä miettii, että onko se koskaan mitään koulutusta saanutkaan. Tosin oli Taralla ollut pitkä päivä takana, joten ei tässä nyt vielä uskalla pyyhettä heittää kehään.
Nyt asettaisin lähipäivien tavoitteeksi palkata koiraa myös muihin asentoihin sivulla kuin pelkkään perusasentoon. Lisäksi otan uudelleen käsittelyyn jäävät. Ne on ollut niin hyvin hanskassa, etten suostu siihen että ne on niin huonot kuin eilen näin. Ja vihdoin ja viimein mun on aloitettava paikkamakuun harjoittelu kyllä ihan aikuisten oikeasti...Tässä on nyt vain kyllä omasta laiskuudesta kiinni. ALO:ssa starttaus ja BH:n suorittamisen näen olevan pääasiassa siitä enää kiinni. Ja häiriötreenin lisäämistä. "Pikku juttu" vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti