Kyllähän tässä lunta ja pikku pakkasta kaipaa, mutta lähinnä valoisuuden takia. Muuten olen tosi tyytyväinen tähän säätilaan, ulkona treenaaminen onnistuu kätevästi! Ei vaan viime vuonna samaan aikaan...
Eilen käväisin Veikkolassa hallissa treenaamassa. Tara aloitti ja samaan aikaan lähellä aksailtiin. Taraakos se ärsytti ja lähtökohtaisesti sillä keitti yli ja ääntä tuli. Tein vähän jääviä ja ruudun paikkaa. Noutoa myös piti treenata, mutta jätin sen välistä - mielentila ihan väärä ja siinä on nyt päästy niin paljon eteenpäin ettei kannata pilata.
Tikrun kanssa aloitettiin vauhtinoudolla - ääntähän sillä tuli. Kierrokset paukkuu yli. Tohon on keksittävä jotain - ehkä samaa mitä Taralla? Treenattiin kiertämistä, tässäkin huutaa. Testattiin ekaa kertaa muualla kuin kotona kosketusalustaa, ihan lyhyt setti ja tiesihän tuo mitä oli tekemässä :) Loppuun perusasentoa, ihan ok - vielä hakemista on, mutta suunta oikea.
Tänään taas iltapäivällä Hannan kanssa - Tara aloitti luoksetulon stopeilla, jotka kahden pallon leikillä. Tosi hyvin, vaikka itse sanonkin. Taran stopit on tosi kivan näköisiä, kun onnistuvat! Tykkään hurjan paljon. Maahanmenot taasen jotain ihan muuta...miten voi koira mennä niiiiin hitaasti? Lopulta tehtiin niin, että Tara jäi kauemmas istumaan(muista opettaa eteenmeno, niin ei tartte itse kävellä ;) ), kutsuin koiran ja vahvoilla avuilla ihan lähelle maahan, Hanna palkkas vierestä sitten heittämällä lelun. Nyt parani, otettiin ehkä kolme toistoa.
Tehtiin ohjatun suuntia, ne oli huonontuneet. Nyt palattiin taaksepäin ja tehtiin ihan heittämällä palloa. Tätä lisää. Ruutua ja sen paikkaa - tällä hetkellä mennään yrittää, yrittää ja onnistuu -taktiikalla. Ruutuun Tara "osaa" juosta, mutta paikka on epäselvä ja annan sille paljon aikaa etsiä se oikea, jotta oma aktiivisuus kasvaa. Näissä on väläytellyt upeita suorituksia, rutiinia haetaan treenin kautta ja varmuutta paikkaan. Loppuun vielä noutoa, sama setti kuin ennen joulua: ensin pito(hyvä!), sitten hiljainen heitto ja haku. Toimii edelleen tosi hyvin. Tähän vielä perään lisättiin kapula suussa "tehtävien" tekeminen - seuruuta ja jääviä. Piti hyvin kapulaa! Nouto on mennyt hurjasti eteenpäin ja tällä tiellä jatkan - mielentila alkaa olla lähempänä sellaista järkevää!
Tikru teki vauhtinoutoa...huutaa edelleen. Nyt täytyy miettiä muutosta tohon. Leikitin sitä vähän purkaakaseni kierroksia, mutta ei laskenut. Kierroissa edelleen sama homma, huutaa - pitääpä miettiä. Ehkä naksulla? Saisko sillä alhaisempia kierroksia? Seuruuta lyhyt pätkä - ihan ok, mutta joten siitä pitäisi nyt mennä eteenpäin. Pari toistoa taas kosketusalustaa - hyvä. Loppuun ekaa kertaa ohjatun suuntia namialustoilla - nopeasti vaan tuntui menevän oppi perille. Ja nopea se kyllä on myös liikkeistään!
Taran kanssa ensin sai opetella nostamaan kierroksia ja hulluttamaan koiraa, sen jälkeen kun ne on nostettu tappiinsa, niin pohdiskellaan että missä kierrosluvuissa halutaan mikäkin liike suorittaa, että pakka pysyy kasassa. Toisin sanoen, nyt mietitään miten niitä lasketaan.
Tikrun kanssa kierrokset nousee tuhanteen jo ennen kuin mitään on edes tehty. Nyt pitäisi muistaa ja hyödyntää mitä olen Taran kanssa oppinut kierrosten laskemisesta ja oikeasta mielentilasta treeneissä. Tämä erityisen tärkeää nyt, kun tuota ääntelyä näkyy enemmänkin...Se ei voi jatkua tuollaisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti