Siis ihan oikeita uutisia!

Tämä alla näkyvä neiti, ohjaajansa pitäessä hermot kasassa, sai aikaiseksi yhteisen agilityhistoriansa ENSIMMÄISEN 0-radan tänään kotikisoissa! Ja siitä tietty luva :) Nyt on pakko sanoa, että voin taputtaa itseäni päähän, koska jos olisin lähtenyt pellit auki riehumaan niin tulos olisi ollut voinut olla ihan jotain muuta. Tokalta radalta sitten hyl, jonka ihan itse otin. Kepit kämmäsin minä, tokalla yrittämällä koira tuli liian aikaisin pois ja sitten lähti sillä mopo, joten jätin leikin kesken. Ei siinä mitään, sellaistakin joskus käy. Seuraavan kerran kisaradoille pääsiäisenä, jos kaikki menee hyvin.

"Eikö täällä saa iltaruokaa, vaikka kovasti huhkin tänään ja nollaradankin juoksin?"

Ralf ja Tiikeri ihan kylki vasten kylkeä <3 todistetusti ystävykset, eikä pelkät kämppikset

Tiikeri treenasi hiukan kisojen jälkeen ja sai kivasti kehuja myöskin treeniseuralta, joka on viimeksi nähnyt Tikrua tokotoimissa silloin kun se oli sarjassamme "mahdotonta". Seuruu meni nätisti, liian eteen se on tosin päässyt karkaamaan, se palkan paikka...hienointa oli se, kun Tikru nosti hienosti vierasta ja painavaa kapulaa! Kyllä siitä nouto vielä rakentuu. Ihaninta treeneissä tätä nykyä on se, "pienestä" vilkkaudesta huolimatta, kun Tikru tapittaa kysyvästi "Joko me tehtäis jotain? Mitä me tehdään? Mä haluan jo tehdä!"

Dippa-apulainen, joka lukee Schönin "Reflective praticioner" ja Kelleyn "the art of innovation" - kirjoja. Vielä kun se oppis kirjoittamaan mun puolesta...