Maanantaina saatiin taas treenata Sirken hyvän valvovan silmän alla. Tiikeri teki seuruuta ja työstettiiin käännösten pohjia ympyröillä. Ympyröitä ollaan tehty vähän ennenkin, mutta nyt sain rohkeutta viedä asiaa reippaasti eteenpäin. Epävarmuushan tuolla oli pohjalla, kun Taran käännökset on niin kauheita, että miten edetä.
Sitten katsottiin vielä nopeasti paikkamakuun asentoa. Mä en halua rasittaa sitä polvea ja Tiikeri usein menee nopeasti lonkalle. Nyt se pitäisi opettaa heti siihen. Sain hyvät vinkit ja toimintasuunnitelma on se, että opetan käskyn, jolla kääntää lonkalle. Lonkalle menon näillä tämän hetkisillä pohdinnoillla sijoitan siihen kohtaan, kun koira jätetään. Eli ensin maahan käsky ja jätettäessä lonkalle käsky.
Tara kävi fyssarilla ja sieltä se sitten lopulta löytyi. Selkärangan rakenne ei nyt arvion mukaan ole ollut se syy, jonka takia se on oireillut, vaan SI-nivelen oikean puolen silmiinpistävä jäykkyys. Fyssari veikkas jotan tyyliin kuoppaan astumista tai kaatumista. Käsittellyn jälkeen ero oli ihan selkeä! Totesi, ettei tässä ole mitään syytä olla jatkamatta agilityä <3 Pikku hiljaa saadaan palata normaaliin! Huoltoväli tuolla koiralla on kyllä suht lyhyt, mutta jotkut meistä nyt stten vain ovat jäykkiksiä :D Täytyy sanoa, että ihan valtava helpotus! Kolmannen koiran -paniikki voidaan nyt unohtaa. Mulla on aksakoira ja enempää ei nyt voi toivoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti