15 marraskuuta 2015

Tara avossa




Ja ei ole kerrottavaa jälkipolville. Pisteet eivät riittäneet edes tulokseen ja täytyy sanoa, että eipä ois enempää pitänytkään saada. Kokeen nimi olisi voinut olla piippaus- ja vinkumiskisa. Totesinkin ennen kisaa, että ainut tässä maassa, joka ei noudata fysiikan lakeja on koiran haukkuminen - ja tarkemmin Taran haukkuminen. Se ei käyttämällä lopu.

Sen sijaan se mikä on aivan ehdottoman kommentoinnin arvoista on kyllä seura :) Treenikaverit ja seurakaverit. Se kannustuksen määrä suorituksesta huolimatta tai ehkäpä juuri siitä johtuen, on ihan mieletöntä. Ilman näitä tyyppejä oisin saattanut luovuttaa jo aiemmin.
Mä olisin jo heittämässä pyyhettä kehään nytkin, mutta sillä tsemppauksella ja idearikkaudella mitä oli tarjolla, niin otetaan tää yhteishaasteena. Kaikkien aikoja teemalemppari on kyllä vireenhallinta. Valitettavasti tämän koiran kohdalla se ei korreloidu ainoastaan koiran ääntelyyn, vaan pahimmillaan siirtyy myös tekemiseen. Jos koira suorittaisi edes omalla tasolla ääntelystä huolimatta, niin joo...mutta tänään ja yleensä Tara ei pysty keskittymään tekemään niin hyvin kuin pystyy.

Voi viretila.

Tiikerilläkään ei nyt juuri mene kovin hyvin, Sillä meni ilmeisesti keskiviikkoiltana metsälenkillä oikeasta takatassusta isoimmasta anturasta puolet päällikerroksesta. Siinä sitten taas on hoitamista :( Voi pieni koira-parka. Lenkkeillä se ei oikein voi kovin pitkiä matkoja vaikka tossujalassa liikkuukin ja se selkeästi on hetkittäin varsin kipeä. Eikä sille oikein minkään mahda, kuin putsata ja antaa parantua. Kokonaan sitä ei oikein halua pakettiinkaan pistää, että se saisi ilmaa ja paranisi sitä kautta paremmin.


Loppujen lopuksi tälläistä tämä on. Eikä nää nyt kovin vakavaa ole. Tuhannet kiitokset seura- ja ttreenikavereille :) Otte ihan parhaita, tuun huomennakin treeneihin kaikesta huolimatta ja aloitetaan alusta (taas)!


1 kommentti: