Oltiin viime viikonloppu SBCAK:n leirillä Hartolassa, molemmat koirat oli mukana mutta Tiikeri oli hommissa. Sain meille peruutuspaikan jälkiryhmään, kouluttajana Hanna Toivanen.
Tiikeri teki ekan metsäjälkensä vauvatyyliin nameja joka askeleella kannalla ja päkiällä. Maasto sillä kohtaa oli hiukka hankalaa ja namit upposivat kuivien keppien sekaan. Tämä johti siihen, että pieni mies kaiveli jälkeä hyvin suurella tarkkuudella ja meillä meni erittäin lyhyellä aikaa viakka kuinka ja kauan. Huvittavaa sinänsä, kun olin Hannalta huolissani kysellyt, että miten saadaan lisää tarkkuutta...Sitä ei nyt kyllä metsäjäljelle ainakaan tarvita...:D Nameja jäi jäljelle tosi paljon, ne mistä namit oli tippunut keppien sekaan Tikru kaivoi namit ja helpoissa kohdissa ajoi vaan ohi.
Toka metsäjälki oli sitten jo karsittu versio namien suhteen, niitä tuli satunnaisella syötöllä välillä useapmi putkeen, välillä siellä täällä. Maasto sillä kohdin oli erittäin pennulle miellyttävää sammalikkoa. Namien määrän pudottaminen ei ollut ongelma päinvastoin ja Tiikeri jätti taas nameja jäljelle.
Kolmannen piti olla taas pidempi. Vaikeampi se oli ainakin, paljon kiemuraa ja nameja taasen vähemmän. Sanoin jo Hannalle ennen ajoa, että siitä tais tulla liian vaikea. Höpönlöpön, Tiikeri selvitti senkin. Välillä oli purkki, joka nautittiin ja jatkettiin loppuun. Tiikeri sai kehuja hienoista kulmista! Edelleen työskentely oli tarkkaa.
Kehoitukseksi saimme jatkaa, mielellään jos oikeaa jälkikoiraa haluaa niin pennulle noin 4 jälkeä/vko. Lisää pituutta ja vaikeutta, vähemmän nameja, purkkeja jäljelle, keppien opettelu erikseen ja reippaasti vain eteenpäin. Tärkein viesti taisi olla, että rohkeasti eteenpäin vain. Tiikeri on jälkikoira :)
Esineruutuakin ehdittiin tehdä kaksi kertaa, Tarakin pääsi kerran hommiin. Tiikeri teki hienosti keltanokkana!
Leiri oli muutenkin positiivinen yllätys, täynnä mukavia ihmisiä :) Kiitos leirin järjestäjille! Matkaseurana oli Valosetä ja Iitu, kiitos teille kivempi ajaa seurassa! Kuvia ei taaskaan valitettavasti ole mulla....mihinköhän edes koko kamera on mennyt?
Toinen kevythäkki otti osumaa erään pienen tiikerin lapsen toimesta. Voin kyllä vain syyttää isteäni - tyypin ruoka oli ulkopuolella turpoamassa ja varmasti huusi "Tiikeriiii, Tiikeriii". Ei siinä auta, kuin pienen pojan päästä itsensä vapauteen - jälleen. Voi Huodini- Tiikeriä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti