Jokunen treeni ja koira hoidossa

Näin käy kun ei muista kirjoittaa ajoissa...tokokokeen jälkeen sunnuntaina oltiin Taran kanssa illalla treenaamassa agia. Muistaakseni tehtiin kattavasti monia juttuja, mutta kepeillä on takapakkia. Tällä hetkellä kaksi ohjuria voi hyvin mielein ottaa pois, mutta kolmas on vaikea! Yhden kerran Tara myös karkasi toisen koiran luo, joutui siitä makoilemaan ja rauhoittumaan.

Maanantaina oli kahdet treenit. Aamupäivällä tokoiltiin taasen avun kanssa. Sain videokuvaa seuraamisesta ja siinä näkyi mun aivan törkeän näköinen vasen käsi, joka "varoo" koiran päätä...Noh nyt siihen puututaan. Sitten tehtiin häiriötreeniä etenkin paikkamakuussa. Ajatuksena oli saada koirasta haukku irtoamaan. Oli takana rankkoja päiviä, oli pitkä matka ja oli pitkä aika(2,5min). EI MITÄÄN! Piru vie! Sen kerran kun sitä oikein kaivamalla kaivetaan koirasta niin EI! Tämän jälkeen testattiin vielä höntsäämällä oikein kunnolla leikin avulla ja kesken leikin käskemällä maahan. EI, ei äänähdystäkään. Siis olen tietenkin äärettömän iloinen, että koira oli paikkamakuussa hienosti :D Mutta jotenkin ironista, että sen kerran kun oikein toivotaan haukkumista, että päästään korjaamaan sitä niin ei onnistu. Noh toisten koirien seurassa sitten. Sen pitäisi olla varma nakki. No huom pitäisi. Tämänkin piti olla.

Illalla oli sitten vielä agitreenit. Pisteinä oli keinu, jonka alla oli pöytä. Laskeutumismatka ei ollut siis korkea. Tarkoituksena oli vahvistaa pysähtymistä keinun päähän. Palkka oli siis pöydällä. Tämän jälkeen tehtiin eteenlähetyksiä. Esteitä oli kaiken kaikkiaan kolme. Jos kaikki sujui hyvin, otettiin keskimmäistä hiukan pois suoralta linjalta. Meillä sujui hyvin:) Sitten oli sama esteiden etäisyys harjoitus, kuin edellisellä kerralla. Esteiden etäisyydet oli 11, 14, 16, 21 numeron 38 lenkkarin mittaa. Suoritusjärjestyshän oli  16, 11, 14, 21. 

Tämän jälkeen jatkettiin ohjausharjoitukseen. Yhdistettiin valssaus ja takaakierto. Yksi putki puoli ympyrässä, jonka molempia suita vastaan oli este. Ensin harjoiteltiin pelkkää takaa kiertoa molemmilla esteillä. Sen jälkeen otettiin putki ja este. Eli toiselta puolelta putkea lähetettiin valssattiin koiran toiselle puolella ja takaakierto. Molempiin suuntiin, jonka jälkeen nämä yhdistettiin niin, että koira lähettettiin suoraan takaakierron ja esteen suorituksen jälkeen suoraan putkeen ja toinen este perään samalla idealla. Tässä riitti haastetta, mutta lähinnä ohjaajalle. Mun ongelma oli jälleen palkkaus. Lelun pitäminen jossain kädessä vai väärässä kädessä...noh lopulta jokunen onnistunut suoritus. Muisteltiin vielä pussia jokusen kerran.

Treenien jälkeen vein Taran hoitoon kakkosperheelleen, kun itse kävin pikareissulla Saksassa. Takaisin Tara tuli kotiin vasta tänään. Oli saanut nauttia viikonlopun mökkielämästä. Mukavasti oli mennyt ja koira käyttäytynyt :)

Huomenna taasen kahdet treenit, ensin tokoillaan ja illalla liitelemään.

Eka tokokoe takana

Kaiken henkisen itkun vääntämisen jälkeen voidaan todeta, että vaikkei kaikki menisikään putkeen on toivoa silti tulokseen. Tämän päiväisessä tokomestiksessä oli tavoitteena (hiljaa mun mielessä) ALO1 -tulos. Sijoittumiset sun muut oli täysin toissijaisia. Lähtökohtana pidin sitä, että jos paikkamakuu menee putkeen niin sitten on ehdottomasti toivoa.

Tara odotti aamupäivän kotona, josta tulin sen hakemaan oltuani itse katselemassa aamupäivän jo ylempiä luokkia. Mua jännitti muttei mitenkään mahdottoman paljon. Pelipaikalla aikaa jäi odotteluun ja sen ajan käytin pääsääntöisesti koiran rauhoittamiseen. Tai siis siihen, että pääasiassa makailtiin missä milloinkin. Välillä tehtiin jotain tosi lyhyitä pätkiä, niin että koira on kartalla minkä takia paikalla ollaan. Yritinn pitää sen myös melko kaukana leikkivistä koirista, koska ne saa sen kuumennettua. Kohtuullisen rauhallisena päästiinkin lopulta aloittamaan.

Alokasluokan koiria oli 11, joiden paikkamakuut suoritettiin kahdessa erässä. Me oltiin ensimmäisen erän viimeinen koira. Sisään mennessä tarkastettiin ettei ole juoksuja ja sitten alkoi. Luoksepäästävyydessä ei ongelmia. Paikkamakuu alkoi nätisti, koira jäi ja oli. Kunnes sitten oli mennyt ehkä puolisen minuuttia ja sitten se alkoi :/ se huuto. Ensin tuli pari hiljaisempaa piipitystä ja sitten se kajautti omalla äänellään. Siinä vauheessa viereinen uros päätti, että joo toi varmaan haluu leikkiä. Nousi ja kipitti Taran luo nuuskimaan. Hetken Tara sitä kattelikin ja pysyi, mutta eihän uroksen omistaja mitenkään ehtinyt hakemaan koiraansa ennen kuin meitinkin neitokainen oli ylhäällä ja pinkomassa mua päin. Mä sain onneksi omani samantien kiinni, mutta siinä samassa jupakassa tämän kaksikon innostamana oli kaksi muutakin koiraa noussut. Kaikki neljä noussutta koiraa siirtyivät sivuun, kun kaksi vielä urhoollisesti paikallaan olevat tekivät työnsä loppuun. Tämän jälkeen riehujat pyydettiin kehään ja meille kerrottiin, että kolme koirista saa uusia paikkamakuun. Taran luokse tullut uroksen kohdalla tuomari veti tiukemman linjan ja keskeytti kisan koirakon kohdalla. Harmi heidän puolestaan. Tähän väliin onneksi tuli seuraava paikkamakuuryhmä, jonka aikana me mentiin nollaamaan tilanne.

Meidän kohdalla homma oli selvä siinä mielessä, että koira oli jo suunsa avannut eikä varmastikaan sitä sulkisi. Ainoastaan toivoin, että se pysyy maassa. Tämänhän se pirulainen loppujen lopuksi tekikin. Oli levoton, vaihtoi asentoa ja kailotti koko maailmalle sitä vääryyttä, joka paikkamakuu sen mielestä on, mutta pysyi kuitenkin! Voitto se on pienikin voitto, etenkin tuollaisen alun jälkeen. Erityisonnittelut niille koirakoille, jotka tekivät ehjän paikkamakuun uusinnassa!

Koko episodin jälkeen mentiin sivummalle rauhoittumaan. Huomasi Taran kyllä kuumentuneen(tai ottaneen itseensä), kun vieressä äänteleät koirat herättivät välillä Tarassakin ääntä, jotka tiukasti kielsin. Lopulta vein koiran vielä hiukan kauemmas odottelemaan meidän vuoroa.

Meidän vuoro alkoi ja todettakoon, ettei valitettavasti videokuvaa ole. Mä muistan vain jotain, jotenkin tuntuu ettei sitä koiran tekemistä ehdi kauheasti tarkkailla, kun keskittyy siihen ettei itse mokaa. Seuraamisista muistelisin etteivät ne nyt mitenkään erityisen hienoja olleet. Se mitä koira kyllä teki möllitokoon verrattuna hyvin oli liikkeestä pysähtymiset. Ja juokseminen, jota ollaan harjoiteltu hävyttömän vähän meni siinä sumassa oikein hyvin. Käännökset väljiä ja kontakti taisi tipahdella. Paha myöskään veikata kuinka innolla koira oli mukana. Mun vasen käsi kuulemma on hiukan käsimerkkinä koiralle. Ongelma mun vasemmassa kädessä on se, että jos menisi samanlailla kuin oikea se osuisi koiran päähän joka kerta. Eli sille tarttis etsiä paikka sitten tulevaisuudessa.

Liikkeestä maahan, en tiedä mitä se teki koska en näe koiraa.

Luoksetulo, oli VAUHDIKAS koko matkan :D sivulle siirtyessä Taralla kyllä kesti pirun pitkään...ensin tiivisti jo valmiiksi eeeerittäin tiivistä eteentuloa, sitten kekkas että hei joo tää oli se sivuhomma, meni sivulle. Huomas olevansa liian edessä ja korjasi itse oikeaan paikkaan. Mieletön Tirriäinen!

Liikkeestä seisominen, kaitpa tuo sen teki. Kaksi kertaa tosin jouduin antamaan käskyn kun olin palnnut, että istuisi perusasentoon.

Hyppy meni hienosti! Arvasinkin, että kun este on jokseenkin normaalin näköinen ei ongelmia pitäisi tulla. Sama homma tosin tässäkin, että perusasentoon jouduin toistamaan istu käskyn.

Liikkeiden välillä jouduin auttelemaan koiraa seuraavaan perusasentoon. Kuitenkin jotain edistystä oli möllistä tapahtunut, kun koira lähti mukaani kuitenkin ihan mukavasti jos vaihdettiin aloituspaikkaa. Kokeen jälkeen olin itse niin hädässä palkkaamassa koiraa, että unohdin kätellä tuomaria ;) Hän huokkasi perään, että josko kuitenkin vielä käteltäisiin. Tottahan toki kätellään. Juostiin kehästä kauheella vauhdilla kiljuen pois...ainakin Tara palkkaantui. Jokaisen liikkeen jälkeenkin taisin kiljua vaikka kuinka ja kovaa ja kehua koiraa. Ei kyllä kukaan siitä mitään mulle sanonut.

Ja miten tässä lopulta kävi? Tulos: ALO1, pistein 164,5!!!

PIsteet osa-alueittain:

Luoksepäästävyys: 10 kerroin: 1 pisteet: 10

Paikkamakuu: 5, kerroin: 3, pisteet: 15 - täysin ymmärrettävä

Seuruu kytket.: 8,5, kerroin: 2, pisteet: 17

Seuruu vapaa: 8, kerroin: 4, pisteet: 32

Liikkeestä maahan: 9,5, kerroin: 2, pisteet: 19 - puolikas meni lopusta taisi nousta istumaan vajaasti

Luoksetulo: 8,5, kerroin: 3, pisteet: 25,5 - tuli eteen tuomarin makuun melkein törmäten(oli kyllä lähellä)

Liikkeestä seiso: 9, kerroin: 2, pisteet: 18

Estehyppy: 9, kerroin: 2, pisteet: 18

Kokonaisvaikutelma: 10, kerroin 1, pisteet: 10

Olen erittäin tyytyväinen tähän tulokseen! Enempää en oikeastaan voinut pyytää. Tara sai kehuja, leikkimistä, possun kylkeä ja vielä myöhemmin poronluita pari pientä kipaletta. Tähän kaiken hyvän lisäksi sijoituttiin kisassa kolmannelle sijalle 11sta osallistujasta. Kiitos minun puolesta kaikille mukana jännittäneille! Jatkamme treeniä ja suuntaamme kuun vaihteessa seuraaviin kisoihin.

oppia ikä kaikki

Sanomattakin on selvää, että aina oppii uutta. Kuitenkin osa niistä asiosta joita oppii on arvokkaampia kuin toiset, ainakin henkilön itsensä kannalta. Tänään käytiin ohjauksen alaisena treenaamassa vielä tokoa ja kas mikäs koira mulla onkaan!

Eilinen todella meni siinä, ettei koira päässyt ulos kuin tarpeilleen. Nukkuikin lähes koko päivän, ilmeisesti unille oli tarvetta. Oli siis melkoisen palautunut kaikesta jännityksestä mitä takana oli. Mun oppi oli se, että alan pikku hiljaa hahmottamaan minkälaisia lepopäiviä tuo koira todella tarvitsee, millä aikavälillä se palautuu ja mistäkin. Tärkeää tietoa tulevaisuuden kannalta! Tänään aamusta koira ei enää varsinaisesti nukkunut lähinnä seurasi rauhassa tyynyltään mitä puuhaan.

Sitten itse treeneihin. Keskityttiin tekemään pientä häiriötä. Kenttä oli tyhjillään, joten häriön määrää ja laatua pystyi hyvin säätämään. Kokonaisuudessaan koira oli aivan eri kuin tiistaina ja nyt pelkästään positiivisessa mielessä. Tara otti häiröstä itseensä joitain kertoja, mutta kaiken kaikkiaan oli taitava. Itseasiassa tosi taitava :)

Tehtiin vähän seuraamista, maahanmeno liikkeestä, luoksetulo ja seisominen liikkeestä. Toistojen määrät olivat ihan maksimissaan paria ja samalla keskityttiin palkkaamaan koiraa vähän uusissa kohti liikkeitä. Opin tässäkin kohtaa uutta. Tulevaisuudessa tulen varmasti tekemään siirtymisiä ja palkkaamaan juuri kun ollaan aloittamassa liikettä. Pakko vielä mainita, että saatiin sellaiset kehut liikkeestä seisomisesta, että jopa mäkin voisin heittää volttia. 

Sitten vielä lopuksi paikkamakuuta tarkoituksena hallittua häiriötä. Pari kertaa pääsin korjaamaan, jonka jälkeen Tara oli mieletön! Toki se satunnaisesti katseli mitä tapahtuu, mutta ollakseen se sama koira joka rääkyi tiistaina niin oli se vaan mieletön! 

Treenin opetus oli todellakin se, että mulla on osaava kisavalmis koira, mutta sen mielen hallinta on tarkkaa. Nyt ollaan todella rauhallisesti lauantaihin asti. Tiistaihin verrattuna mulla on todella monta kertaa varmempi olo! Ja vaikka lauantai meniskin ihan päin mäntyä, uskon enemmän kuin koskaan, ettei homma kaadu siihen!

maanantain agi

No niin velvollisuuksia hoidettu pois alta. Angstin sijaan agilityn kohdalla voidana kirjoitella paaaaljon mukavampaan sävyyn. Kyseessä oli siis ensimmäiset ohjatut treenit sitten tammikuun. Pisteitä olivat omatoimiset kepit ja rengas. Meillä sujui hyvin molemmat. Kepeillä otettiin tällä kertaa vain kaksi ohjuria pois. Renkaalla varmistelin melkoisesti, ettei varmasti alittaisi sitä. Pari kertaa meinasi varastaa, joten välillä palkkasin pelkästä odottamisesta.

Ensimmäinen ohjattu piste oli kontakti, jossa todettiin että se vaatii vielä reippaasti treeniä. Tara ei vielä ymmärrä sitä ideaa ja kokonaisuudessaan se on mun vika kun ei olla treenattu tarpeeksi sitä. Kontaktitreeniä siis edessä ja paljon.

Toinen ohjattu piste oli ohjaustekniikkaa, valssausta. Puoliympyräputki josta tie esteellä. Koira lähettettiin putkeen  vasemmalta puolelta ja putkelta se otettiin oikealle ja ohjattiin esteelle. Meillä meni varsin hyvin, mulla ohjaus vain petti siinä kohtaa kun keskityin samalla palkkaamaan koiraa, jolloin Tara seuras mua esteen ohi.

Viimeinen ohjattu piste oli koiralle estevälien arviointia. Neljä esteparia, joissa esteiden väli piteni. Jokainen estepari suoritettiin vain kerran. Suoritusjärjestys estepareissa oli toiseksi pisin, lyhyi, toiseksi lyhyi ja pisin esteväli. Taralla meni hyvin. Ohjaaja totesi, että lyhimmällä välillä Tara oli arvioinut ensin hiukan väärin, joten suoritus ei ollut täysin puhtaan näköinen.

Lopuksi tehtiin hyppytekniikkaharjoitus. Tällä kertaa meni oikein hyvin, edellisen kerran surkea yritys oli unohtunut :) Aikaa jäi vielä, joten aloitettiin takaakierron opiskelu yhdellä siivekkeellä. Omassa ohjauksessa täytyy olla tarkkana, että kierto onnistuu.

Kokonaisuudessaan treeni oli ihan jees, mutta se koira kyllä haukkaa niin että korvia särkee. Komentaa mua. Ja vetää itsensä kierroksille. Osittain siitä syystä tykkään käyttää paljon agissakin nameja, koska ne auttaa sitä keskittymään ja rauhottumaan. Tosin siinäkin on hiuksen hieno viiva, että jos Taralla on oikein kova nälkä silloinkin suorituspuhtaus ja keskittyminen on unohtuneita asioita. Kultainen keskitie siis kaikessa.

Tänään koira saa nukkua ja tehdään varmaan jotain nenäjuttuja, takaakiertoa pylväillä ja katotaan löydänkö sopivan paikan harjoitella kontaktia.

Voi *******************

Tekispä mieli jättää kirjoittamatta, mutta kai se täytyy... ehkä mä voin joskus lukea taaksepäin ja muistella kuinka surkeasti on mennyt. *****

Onko pakko jos ei kehtaa? Maanantain agitreenistä kerron myöhemmin kun kehdin, käydään nyt eilinen toko"treeni" läpi. Tokolyttäys ois ehkä lähempänä...

Tarkoitus oli tehdä siis suorituksenomainen treeni. Paikkamakuu, *****. Ei kauniita sanoja. Koira on aika herkässä mielentilassa viikonlopun(oltiin kavereilla yötä, jossa toinen koira ja häiriö- ja reaktioherkkähän se on nyt). Luoksepäästävyys ok. Seuraaminen parempaa kuin möllitokossa, mut ei ihan niin skarppia kuin pitäisi. Jäävistä molemmat ok. Siinä välissä luoksetulon kohdalla, koira jäi istumaan ja teki sen mitä se ei ole koskaan tehnyt treeneissä. Sinkosi haukkumaan ohikulkijat. *******************. Koskaan ei oo treeneissä lähteny. Ja oli muuten koko loppuajan kuin yleinen syyttäjä. Tähän mennessä oon voinu luottaa, että jos on käskyn alla niin on myös käskyn alla.

Sen jälkeen sen keskittyminen olikin ihan pepusta ja mun fiilis yhtälailla. Sen paikkamakuun pilalle menon mä oisin vielä kestänytkin, mutta tää veti naaman näkkärille.

Estehypyssä ei sanottavaa, suoritti ok. Tehtiin vielä jokusen kerran paikkamakuu ihan lyhyellä etäisyydellä.

Mä hyppään kaivoon. Ja jätän koiran nyt lomalle pariksi päivää, saa nukkua reaktionsa pois. Se siitä mun mukavasta ja helposta ekasta koirasta. Ärrinmurrin. Pää edelleä päin seinään tai ehkä jään vaan peiton alle nukkumaan. Sekin on aika säälittävää, että mä joudun tekemään sotasuunnitelman miten mä koiran kuskautan kisapaikalle jos meinaan olla siellä itse koko aamun jo katsomassa. Nyt kun mulla ei ole autoa koko aika käytössä, niin eihän se ole pitkään aikaan joutunut odottelemaan siellä. Eli en lähde leikkimään tulella ja odottamaan, että vetää itsensä siellä kierroksille. *****.

Jos mä en koskaan saavu lauantaina pelipaikalle ni oon muuttanu maasta...ai hei mut mun lentoliput on vasta heinäkuulle. Muuten hyvä idea. No eihän siinä, montakohan kertaa mut on aikaisemmin hylätty kisoissa? Aa ei taida olla kertaakaan...ja startteja on takana kyllä reilusti. Kyllä se ensimmäinen hylsy nyt täytyy ottaa, mikäs sen parempi kuin ajankohta kuin nyt? Joo näin tehdään.

Toteutettu kuten suunniteltu

Oltiin tuossa aamulla noin puolisen toista tuntia auringonpaisteessa treenaamassa agia. Yksin saatiin rauhassa ahertaa. Tehtiin melkoisen paljon kaikenlaista ja kokonaisuudessaan onnistunut treeni! Vähän ohjauskuvioiden alkeita(sen siis mitä voin itse keksiä vähäisillä tiedoillani), kontakteja ja tiettyjen esteiden opettelua.

Aloitettiin puomilla ja kontaktilla sen päässä. Namikuppi odotti lopussa. Ihan ok.

Radalla oli valmiina esteitä ja putki sopivassa suhteessa toisiinsa. Otettiin niitä eri suunnista. Oli siis aita - putki (puoliympyrän muodossa) suorassa linjassa josta suoraan kahdelle perättäiselle aidalle ja lopulta vielä putkeen. Pari ekaa kertaa en saanut ohjattua koiraa suoraan molemmille putken jälkeisille aidoille. Korjasin homman namikupilla, jonka jälkeen homma sujui.Toisesta suunnasta oli siis taasen kaksi aitaa - putki (puoliympyrä) ja yksi aita suoraan linjaan putkelta. Meni hyvin!

Siitä siirryttiin kepeille, joissa kerrattiin ensin kaikilla ohjureilla. Tämän jälkeen aloin ottamaan molemmin puolin kaksi pois, homma sujui hyvin. Se viimeksi aloitettu kolmannen pois ottaminen jatkui tänään ja onnistui kohtuullisesti. Sen jälkeen aloinkin ottamaan neljättä, jossa ahnehdin liikaa yhdelle kerralle. Pari epäonnistunutta kertaa, jonka jälkeen peruutin hieman ja saatiin taas onnistuneita suorituksia. Eli tällä hetkellä me mennään 7/10 ohjuria kepeissä. Pois siirtovauhti tulevaisuudessa voisi kuvitella olevan yksiohjuri per kerta jos takapakkia ei tule.

Keppien jälkeen otettiin sama aita putki homma, mutta muutin hommaa hiukan. Otin aidalta vastakkaiseen putken suuhun ja putken suulta taas vastakkaiseen aitaan, eli ikäänkuin siksakkia. Ensimmäisillä kerroilla kun koira tuli putkesta havaitsin ohjaamisen oikealle aidalle hiukan haastavaksi. Nopeasti onneksi älysin mennä lähemmäs putken suuta vastaan koiraa ja näin plokkasin suoraan edessä olevan aidan ja sain koiran mukaan ristikkäiseen aitaan. Molempiin suuntiin saatiin homma siis pelittämään oikein hyvin!

Jatkettiin ohjausharjoituksilla. Kaksi aitaa vierekkäin pienellä välimatkalla(paralleelisti toisiinsa nähden) ideana oli ohjata koira ensimmäisestä aidasta ja saada se kiertämään takaisin toisen aidan toiselle puolelle. Luulen, että tälle hommalle on jokin oikea termi, mutta mulla ei ole siitä hajuakaan :) Eli koira hyppää molemmat aidat samasta suunnasta ja siinä välissä se pitää ohjata takaisin aidan toiselle puolelle. Aidoissa oli rimat alhaalla tehtävän helpottamiseksi. Homma pelitti yllättävän hyvin! Ei yhtään vaikeuksia :)

Viimeiseksi kerrattiin vielä keinua. Otin enää hiukan vastaan vauhtia, mutta annoin kolahtaa ihan reilusti. Meni erittäin hyvin! Meiletön koira ja mieletön treeni!  Vettä sai antaa useassa välissä ja taukoja pitää ihan reilusti, koska kuumuus rasitti. Nyt mulla on täällä kotona väsynyt ja tyytyväinen koira.

Täytyy loppuun lisätä, että alkaa tuo agi todella viemään muakin mukanaan, vaikka ensin olin ihan silleen, ettei koko homma kiinnosta. Se on erittäin hauskaa ja nautin itsekin siitä kun saa liikkua ja käyttää omaa kroppaa. Mun kilpailuvietti vain nostaa päätänsä ja entinen kilpaurheilija huutaa hoosiannaa :D aina olen itsekin liikunnasta nauttinut ja edelleen nautin, vaikka mun treenaaminen on nykyisellään liian vähäistä. Homma helpottuu kun kaikella on tarkoitus ja on tavoitteita. Onneksi me päästiin alkeiskurssille viime syksynä, mistä kaikesta siinä olisikaan jäänyt paitsi?!

Ei otsikkoa

Takana on nyt tiistain tokoilut, jossa oltiin tavallista lyhyempää ja tehtiin niin ikään hiukan vähemmän. Ajattelin et sunnuntain jälkeen olis hyvä idea käydä vaan pitämässä hauskaa kentällä ja tehdä vähän.

Palkkailin osan ajasta pelkkää perusasentoon tulemista ja kontaktia, naksulla mentiin siis. Otettiin pari lyhyttä seuraamista. Yhden ilahduttavan huomion tein oli että koira seuraa tällä hetkellä suurella innolla(siis suuri into Taran innoksi)! Heti kun käsky tulee koira on jo menossa :) voi taitava nätti tyttö!

Otettiin estehyppyä pari kertaa palkaten pallolla ja pitäen korkeutta tavallista korkeammalla. Hyvin ja iloisena hyppeli, jonka lisäksi järjestävän alaosaston jäsenen etuna este on sama kokeessa kuin jolla ollaan treenattu. Joten jos Tara ei kokeessa hyppää johtuu se jostain muusta kuin esteestä.

Paikkamakuuta otettiin kerran. Koirakaveri vieressä oli hiljaa, mutta Tara aloitti huutonsa ja nousi istumaan. Olin noin reilun kymmenen askeleen päässä, käskin olla hiljaa ja käsimerkillä näytin maahan. Meni ja oli hetken hiljaa, jotta pääsin palkkaamaan! Menin koiran viereen, silitin ja annoin uuden käskyn paikkamakuuhun. Kävin kymmenen askeleen päässä ehkä noin 20sek ja palasin palkkaamaan. Viereinen koira otettiin siinä vaiheessa pois, kun oli nätisti. Mä palasin palkkaamaan vielä kerran ja vika kerta oli myös lyhyt välimatka ja aika. Sain siis palkata tälläkin kertaa hiljaisen koiran.

Tästä kaikesta tein lyhyen arvion miten teen kokeessa onnistuneen paikkamakuun. Pari päivää ennen koetta me ollaan rauhassa, ilman kiihdytystä ja erityisesti koepäivänä. Jos Tara on hiljaa, eikä näe muiden koirien leikkimistä tmv kiihdyttävää, joka saisi sen haukkumaan on onnistumismahdollisuudet hurjasti korkeammalla. Katsotaan miten strategia toimii...

Eilen, keskiviikkona, oltiin aamupäivällä agikentällä.Tässä lyhyt tiivistelmä siitä(mulle tulee ihan just muuten kiire).

Kentällä oli sopivasti esteitä valssauksen harjoitteluun ja tehtiin sitä pari kertaa oikealle ja vasemmalle. Keinua pari kertaa, mä otin vähän laskeutumista käsillä vastaan, mutta eipä tuo välittänyt siitä eristyisen paljoa, nakit on paljon tärkeempiä. Sitten tarkoitus oli ottaa yhdellä aidalla vähän korkeuden harjoittelua, homma meni jokseenkin plörinäksi. En tiedä missä vika kun tämä ongelma on ollut aikaisemmin vain renkaalla, mutta tällä kertaa kun rima nousi 65cm Tara meni ali....prkl. Laitoin lopulti esteen alaosan blokkiin ja tein pari onnistunutta 60cm:llä ja jätin homman siihen.

Sen jälkeen menikin pääasiassa keppeilyksi. Ohjureilla aloitettiin ja koska homma meni hyvin aloitin hivuttamaan keskimmäisiä pois. Siihen vaiheeseen päästiin että kaksi keskimmäistä molemmilta puolilta oli pois ja toiselta puolelta oli yhtä hiukan erotettu. Pari epäonnistumista kun kolmatta poistettua ohjuria oli hiukan otettu kauemmas, mutta saatiin loppuun pari hienoa onnistumista, joten hyvä Tara.

Ehkä perjantaina suuntaamme agikentälle vielä ennen maanantain ekoja treenejä.