Eka tokokoe takana

Kaiken henkisen itkun vääntämisen jälkeen voidaan todeta, että vaikkei kaikki menisikään putkeen on toivoa silti tulokseen. Tämän päiväisessä tokomestiksessä oli tavoitteena (hiljaa mun mielessä) ALO1 -tulos. Sijoittumiset sun muut oli täysin toissijaisia. Lähtökohtana pidin sitä, että jos paikkamakuu menee putkeen niin sitten on ehdottomasti toivoa.

Tara odotti aamupäivän kotona, josta tulin sen hakemaan oltuani itse katselemassa aamupäivän jo ylempiä luokkia. Mua jännitti muttei mitenkään mahdottoman paljon. Pelipaikalla aikaa jäi odotteluun ja sen ajan käytin pääsääntöisesti koiran rauhoittamiseen. Tai siis siihen, että pääasiassa makailtiin missä milloinkin. Välillä tehtiin jotain tosi lyhyitä pätkiä, niin että koira on kartalla minkä takia paikalla ollaan. Yritinn pitää sen myös melko kaukana leikkivistä koirista, koska ne saa sen kuumennettua. Kohtuullisen rauhallisena päästiinkin lopulta aloittamaan.

Alokasluokan koiria oli 11, joiden paikkamakuut suoritettiin kahdessa erässä. Me oltiin ensimmäisen erän viimeinen koira. Sisään mennessä tarkastettiin ettei ole juoksuja ja sitten alkoi. Luoksepäästävyydessä ei ongelmia. Paikkamakuu alkoi nätisti, koira jäi ja oli. Kunnes sitten oli mennyt ehkä puolisen minuuttia ja sitten se alkoi :/ se huuto. Ensin tuli pari hiljaisempaa piipitystä ja sitten se kajautti omalla äänellään. Siinä vauheessa viereinen uros päätti, että joo toi varmaan haluu leikkiä. Nousi ja kipitti Taran luo nuuskimaan. Hetken Tara sitä kattelikin ja pysyi, mutta eihän uroksen omistaja mitenkään ehtinyt hakemaan koiraansa ennen kuin meitinkin neitokainen oli ylhäällä ja pinkomassa mua päin. Mä sain onneksi omani samantien kiinni, mutta siinä samassa jupakassa tämän kaksikon innostamana oli kaksi muutakin koiraa noussut. Kaikki neljä noussutta koiraa siirtyivät sivuun, kun kaksi vielä urhoollisesti paikallaan olevat tekivät työnsä loppuun. Tämän jälkeen riehujat pyydettiin kehään ja meille kerrottiin, että kolme koirista saa uusia paikkamakuun. Taran luokse tullut uroksen kohdalla tuomari veti tiukemman linjan ja keskeytti kisan koirakon kohdalla. Harmi heidän puolestaan. Tähän väliin onneksi tuli seuraava paikkamakuuryhmä, jonka aikana me mentiin nollaamaan tilanne.

Meidän kohdalla homma oli selvä siinä mielessä, että koira oli jo suunsa avannut eikä varmastikaan sitä sulkisi. Ainoastaan toivoin, että se pysyy maassa. Tämänhän se pirulainen loppujen lopuksi tekikin. Oli levoton, vaihtoi asentoa ja kailotti koko maailmalle sitä vääryyttä, joka paikkamakuu sen mielestä on, mutta pysyi kuitenkin! Voitto se on pienikin voitto, etenkin tuollaisen alun jälkeen. Erityisonnittelut niille koirakoille, jotka tekivät ehjän paikkamakuun uusinnassa!

Koko episodin jälkeen mentiin sivummalle rauhoittumaan. Huomasi Taran kyllä kuumentuneen(tai ottaneen itseensä), kun vieressä äänteleät koirat herättivät välillä Tarassakin ääntä, jotka tiukasti kielsin. Lopulta vein koiran vielä hiukan kauemmas odottelemaan meidän vuoroa.

Meidän vuoro alkoi ja todettakoon, ettei valitettavasti videokuvaa ole. Mä muistan vain jotain, jotenkin tuntuu ettei sitä koiran tekemistä ehdi kauheasti tarkkailla, kun keskittyy siihen ettei itse mokaa. Seuraamisista muistelisin etteivät ne nyt mitenkään erityisen hienoja olleet. Se mitä koira kyllä teki möllitokoon verrattuna hyvin oli liikkeestä pysähtymiset. Ja juokseminen, jota ollaan harjoiteltu hävyttömän vähän meni siinä sumassa oikein hyvin. Käännökset väljiä ja kontakti taisi tipahdella. Paha myöskään veikata kuinka innolla koira oli mukana. Mun vasen käsi kuulemma on hiukan käsimerkkinä koiralle. Ongelma mun vasemmassa kädessä on se, että jos menisi samanlailla kuin oikea se osuisi koiran päähän joka kerta. Eli sille tarttis etsiä paikka sitten tulevaisuudessa.

Liikkeestä maahan, en tiedä mitä se teki koska en näe koiraa.

Luoksetulo, oli VAUHDIKAS koko matkan :D sivulle siirtyessä Taralla kyllä kesti pirun pitkään...ensin tiivisti jo valmiiksi eeeerittäin tiivistä eteentuloa, sitten kekkas että hei joo tää oli se sivuhomma, meni sivulle. Huomas olevansa liian edessä ja korjasi itse oikeaan paikkaan. Mieletön Tirriäinen!

Liikkeestä seisominen, kaitpa tuo sen teki. Kaksi kertaa tosin jouduin antamaan käskyn kun olin palnnut, että istuisi perusasentoon.

Hyppy meni hienosti! Arvasinkin, että kun este on jokseenkin normaalin näköinen ei ongelmia pitäisi tulla. Sama homma tosin tässäkin, että perusasentoon jouduin toistamaan istu käskyn.

Liikkeiden välillä jouduin auttelemaan koiraa seuraavaan perusasentoon. Kuitenkin jotain edistystä oli möllistä tapahtunut, kun koira lähti mukaani kuitenkin ihan mukavasti jos vaihdettiin aloituspaikkaa. Kokeen jälkeen olin itse niin hädässä palkkaamassa koiraa, että unohdin kätellä tuomaria ;) Hän huokkasi perään, että josko kuitenkin vielä käteltäisiin. Tottahan toki kätellään. Juostiin kehästä kauheella vauhdilla kiljuen pois...ainakin Tara palkkaantui. Jokaisen liikkeen jälkeenkin taisin kiljua vaikka kuinka ja kovaa ja kehua koiraa. Ei kyllä kukaan siitä mitään mulle sanonut.

Ja miten tässä lopulta kävi? Tulos: ALO1, pistein 164,5!!!

PIsteet osa-alueittain:

Luoksepäästävyys: 10 kerroin: 1 pisteet: 10

Paikkamakuu: 5, kerroin: 3, pisteet: 15 - täysin ymmärrettävä

Seuruu kytket.: 8,5, kerroin: 2, pisteet: 17

Seuruu vapaa: 8, kerroin: 4, pisteet: 32

Liikkeestä maahan: 9,5, kerroin: 2, pisteet: 19 - puolikas meni lopusta taisi nousta istumaan vajaasti

Luoksetulo: 8,5, kerroin: 3, pisteet: 25,5 - tuli eteen tuomarin makuun melkein törmäten(oli kyllä lähellä)

Liikkeestä seiso: 9, kerroin: 2, pisteet: 18

Estehyppy: 9, kerroin: 2, pisteet: 18

Kokonaisvaikutelma: 10, kerroin 1, pisteet: 10

Olen erittäin tyytyväinen tähän tulokseen! Enempää en oikeastaan voinut pyytää. Tara sai kehuja, leikkimistä, possun kylkeä ja vielä myöhemmin poronluita pari pientä kipaletta. Tähän kaiken hyvän lisäksi sijoituttiin kisassa kolmannelle sijalle 11sta osallistujasta. Kiitos minun puolesta kaikille mukana jännittäneille! Jatkamme treeniä ja suuntaamme kuun vaihteessa seuraaviin kisoihin.