Tänään käytiin siis collikoiden vuorolla tokoilemassa ohjatusti ja hiukan itsenäisesti. Saatiin myös tuloskakkua ja skumppaa :) Kiitokset ja Onnittelut vain Asianomaisille! Hyvää oli tarjoamukset ja seura myös.
Treenaamassa siellä kuitenkin oltiin. Tehtiin ensin kome kertaa hyppyä. Ensin palkattiin pelkkä hyppy, sitten seis -käskyn jälkeen ja viimeisenä tehtiin koko liike. Tara oli hyvä. Sitten tehtiin seuraamista, tarkoituksena oli totella vasta liikkeenohjaajan tokaakäskyä. Muuten ihan ok, mutta yksi pysähdys oli Taran osalta surkea. Käännökset parempia! Otettiin vielä yksi pätkä jossa pelkästään pysähdyksiä. Paremmin meni nyt, mutta istuu melko hitaasti. Sitä täytyy vahvistaa.
Seuraavaksi ohjelmassa oli liikkeiden välien harjoittelua. Tara on tunnetusti mato liikkeiden välillä, se matelee kuin parempikin teini, joka joutuu viemään roskia...Palkattiin pelkästä sivulle tulosta. Siirryttiin vielä tekemään suuntia. Olen joskus aikoja sitten treenauttanut niitä Taralla pallon kanssa. Nyt otettiin namilla, jotka olivat alustalla. Käskyinä mulla on "left" ja "right" koska suomenkieliset vastineet ovat arkikäytössä. Koira seisoi naama mua kohti, eli suunnat on mun vasen ja oikea. Meni oikein hyvin, ei kai se pieleenkään oisi voinut mennä, kun nameja oli tarjolla?
Tässä välissä vedettiin kakkua naamariin. Sitten siirryttiin paikkamakuuseen. Paikalla oli yhteensä ekassa kierroksessa neljä koiraa. Kuten arveltiinkin Tara aloitti huutamaan vähän, se oli sijoitettuna kahden vieraamman koiran väliin. Pääsin korjaamaan kaksi kertaa ja muun ajan oli hiljaa. Toisella kierroksella mukana oli viisi koiraa ja tällä kertaa Tara oli hiljaa. Menin palkkaamaan sen hiljaisuudesta ehkä minuutin jälkeen. Ehkä tässä on toivoa! Tosin toinen kompastuskivi on vielä märkä maa, jota Tara inhoaa...Sitä en vilpittömästi ole treenauttanut tarpeeksi. Toivottavasti sataa ennen sunnuntaita, jotta siihen ehdittäisiin tottua edes vähän. Tai sitten lavastan märän maan kantamalla sangolla vettä ulos ja kastelemalla maata...niinpä taidan muuten tehdäkin, miksei aikaisemmin ole tullut mieleen?
Otin vielä lyhyen paikkamakuun lähellä skeittiparkkia, jolloin olin selkä koiraa päin. Pakko oli vilkuilla välillä. Oltiin ehkä 30-45 sekuntia siinä. Perään hyvät palkat.
Otettiin itsenäisesti ihan pari seuruu pätkää, ei olis pitänyt. Ne oli selkeästi huonommat kuin alun pätkät. Luoksetulon pysäytystä tehtiin kaksi kertaa, jonka jälkeen kaksi luoksetuloa loppuun asti. Ekalla läpi juoksulla huomasi koiran odottavan pysäytystä. Yksi maahan meno liikkeestä, josta palkkaus parin askeleen jälkeen. Huomasin et Taralla jäi hiukan kyynärät ylös. Täytyy sekin varmistaa ennen sunnuntaita.
Loppuun vielä ekan kerran kaukoja kentällä. Otettiin lauta eteen, jottei liikkuisi. Tein omaa tahtia jokusen vaihdon, jotka sujui ok. Pari kertaa jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Näin esimerkiksi istumisen kohdalla ja ensimmäisessä ylösnousussa. Vaikein ja huonoimmassa jamassa on istumasta ylös. Perustreeniä kaukoihin, mutta sain taasen tärkeitä vinkkejä etäisyyden harjoitteluun! Vaikka omatkin korvat välillä on ihan kiinni, niin aina kaikesta jää jotain siemenen poikaista aivoihin. Eiköhän nämäkin vinkit työstä itsestään jotain ajan kanssa.
Ennen sunnuntaita to do -list:
- Lyhyttä motivoivaa treeniä
- varmista seuruun pysähdykset
- varmista maahanmenon kunnollinen suorittaminen
- luo märät maa olosuhteet ja makuuta koiraa siinä.
- perusasennosta palkkamista
- luoksetulon eteentulonhiomista
- eteentulosta sivulle menon hiomista
ja ehkä tärkein:
- anna koiran levätä eli pidät treenit lyhyinä ja motivoivina!
Johan tuossa työnsarkaa riittää, mutta tarkoitus ei tietenkään ole tehdä toistomääräisesti paljon. Varmistamisella tarkoitan, että ensin ihan yksinkertainen suoritus, jossa koira tekee oikein. Tämän jälkeen yksi/kaksi hyvää suoritusta. Eiköhän tästä hyvä tule. Toivotaan vielä ilmanpaineilta maltillista sadetta tai ei sadetta ollenkaan. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti