28 toukokuuta 2011

Tokoleirillä

Torstaina tehtiin Taran kanssa ihan vähän ruutuun lähetyksiä lelun odottaessa ruudussa(mulla meni mukavasti päivä metsästäessä mistä kaupasta saa ostettua kartioita, lopulta onneksi löytyi!). Homma meni oikein mukavasti! Tein pieniä seuraamispätkiä, joista on vaikea sanoa sen kummempaa. Lisäksi tein lyhyen välimatkan paikkamakuun, kun paikalla oli sopivasti isä ja poika löymässä baseballia :) Hyvin pysyi paikoillaan vaikka vähän katse harhaili. Oli myös hiljaa!

Tänään oltiinkin sitten scy:n tokoleirillä. Kouluttaja olivat Ansu Leiman ja Mari Leiviskä. Aloitettiin teorialla, jossa kertailtiin asioita, mutta aina siitä saa hyvää näkökulmaa! Toki myös kaikki heiltä kuulema sai miettimään miten tästä eteenpäin tulen viemään Taraa eteenpäin. Toki nyt ALO vedetään vanhoilla opeilla läpi, mutta varmasti eri meno tullaan ottamaan käyttöön, kun palaan Chilestä. Mulla on valtava kilpailuvietti, nautin kovasti tavoitteista ja niihin pyrkimisestä! Nyt toivoo, että olisin tiennyt enemmän kun pennun toin kotiin tokosta. Osaisi rakentaa paremmin jo pidemmälle tähtäävää koiraa, eikä näin luokka kerrallaan metodilla. Kuitenkaan peli ei ole menetetty ja tavoitteet pistetään niin korkealle, että töitä varmasti saa tehdä! Ehkä olen viisaampi seuraavan räksyttimen kanssa.

Meidät oli sen jälkeen jaettu ryhmiin ja meidän ryhmällä kouluttajana oli Ansu Leiman(valmennusrenkaan jäsen). Ansulla on kelpietä kaksin kappalein, joista nuorempi on hänen kisakoiransa. Vuorot olivat jokaisen koirakon kohdalla kestoltaan noin 15min. Me aloitettiin omalla vuorolla ihan vain liikkeidenväli -treenillä. Tehtiin pätkä seuruuta, josta siirryttiin tekemään liikkestä maahan menoa, niin että palkataan koira kun se on mennyt maahan. Tara teki ylläripyllärit ja jäi kyynerpäät ylös. O.o En muistakaan milloin viimeksi olisi moisen tehnyt...Ehkä maaliskuussa? Prkl. No sitä tietenkin korjailtiin siinä muistuttelemalla mieleen mikä on maahanmeno käskystä. Hieno homma näin kisaa edeltävänä päivänä! Sen mentyä hyvin, siirryttiin uudestaan siihen varsinaiseen treenin aiheeseen eli liikkeiden väleihin. Tara oli varsin innokas ja iloinen tekemään, joten tällä kertaa ei suurempaa ongelmaa tässä. Seuraava tehtiin niin, että koira laitettiin maahan, jatkettiin liike siitä loppuun ja siirryttiin luoksetuloon. Luoksetulossa palkattiin koira, kun lähti liikkeelle. Ihan hyvä ei valittamista.

Seuraava meidän vuoro oli lounaan jälkeen. Otettiin ihan näytiksi pari kaukoa, mutta ne on niin kesken että jäivät aika lyhyeen...voi minnuu. Jumppaa on meillä edessä. Sen jälkeen otettiin merkille lähettämistä, jossa mulle oli epäselvää miten opettaa koira kääntymään mua kohti merkillä. Laitettiin pallo merkille koiran katsoessa. Mä näytin vielä suuntaa ja jutustelin mitä Taralle , että menepä katsomaan jne. Sinnehän se meni sitten hakemaan pallon. Unohdetaan siis kaikki nenä kosketukset kartioon. Tähän perään otettiin vielä estehyppy niin, että palkkasin vain siitä että hyppäsi. Seuraavaksi jätin koiran seisomaan esteen toiselle puolelle ja tehtiin liike loppuun. Tässä kokonaisuudessa ei valittamista. Ansu tosin huomautti mun istu käskyn iiiiiiistu venytyksestä, voidaan mahdollisesti tulkita kaksiskäskyksi. Kiinnitetään tähän huomiota. On vain välillä tuntunut, että liian lyhyt sana tässä kohtaa jättää koiran istumaan. Mutta kokeilemme parantaa tätä!

Viimeisellä kierroksella tehtiin ohjatun noudon suuntia. Ansu heitti lelua siihen suuntaan jonka näytin. Meni ihan mukavasti. Jokusen toiston jälkeen koira näytti pikku hiljaa keksivän idean. Se mikä Ansun tyylissä yllätti oli, että suuntia otettiin varsin nopeasti sekaisin. Se tosin voi hyvin sopia Taralle, ettei jäädä junnaamaan yhteen suuntaan! Sitten tehtiin ruutuun lähetyksiä. Ansu vei lelun ruutuun ja mä lähetin. Ensimmäiset kerrat haahuili hiukan. Toisella ja kolmannella kertaa jo vähän parempi ja varmempi. Neljäs kerta tehtiin niin, että mä vein lelun juosten sinne Ansu piti koiraa ja sitten palasin lähettämään. Meni mielestäni ihan mukavasti. Loppuun otettiin vielä pidempi pätkä seuraamista, jotta saisin tulevaisuuden varalle vinkkejä mitä parantaa. Ensimmäiset liikkestä seis hommelit meni melkoisen pipariksi Tara kiersi oikein kunnolla eteen, parempia olivat lopuksi. Esiin tulivat tutut avoimet käännökset, joissa koira jäljessä ja lisäksi Taran takapään käyttöä tarvitsee tehostaa. Yksi esimerkki oli ihan perusasennossa vasemmalle kiertäminen aluksi aivan pienin askelin. Tätä tulemme varmasti tekemään! Tätä varten tosin perusasennon kohta täytyy olla ehdottoman selvä, joten se on to do -listassa ensin.
Tara alkoi jo vähän väsyä tämän treenin aikana ja lelut eivät enää kiinnostaneet samallalailla. Niitä jouduttiin vaihtelemaan. 

Lopuksi otettiin vielä paikkamakuu. Koiria oli viisi, joista Tara oli reunimmaisin. Taran viereinen koira oli tuntematon sille. Maahan se meni vasta toisella käskyllä(buu!). Nyt tuli se suoritus jota ollaan odotettu kuin kuuta nousevaa!!! Ja ei se ei ole enää se haukkuva suoritus, koska sitä olen kerran päässyt korjaamaan. Vaan nyt tuli se hiljainen suoritus vieraassa ympäristössä, vieraan koiran vieressä! Mä olisin voinut rutistaa sen koiran ihan puserruksiin, niin iloinen mä olin :) Aivan mahtava! Ei edes ilme näyttänyt siltä, että mieli olisi tehnyt haukkua. Toivomme huomiseksi samanlaista! Kesto kaiken hyvän lisäksi pikkuista vajaa 3min. eli yli ALO:n. Huomenna siis helpompi versio.

Paljon jäi päähän tietoa hautumaan ja katsotaan mitä siitä saan irti. Ensi viikon torstain tokopäivään tulen valmistautumaan paremmin, nyt nimittäin suurena ongelmana oli se, että menin paikalle aika takki auki. Täytyisi käyttää aivokapasiteettia hiukan ja miettiä mihin tarvitsee vinkkejä ja apua. Aikaa menee turhaan jahkaamiseen, jos ei ole valmistautunut. Nyt keskitytään kuitenkin huomiseen. Se ensin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti