Ei otsikkoa

Takana on nyt tiistain tokoilut, jossa oltiin tavallista lyhyempää ja tehtiin niin ikään hiukan vähemmän. Ajattelin et sunnuntain jälkeen olis hyvä idea käydä vaan pitämässä hauskaa kentällä ja tehdä vähän.

Palkkailin osan ajasta pelkkää perusasentoon tulemista ja kontaktia, naksulla mentiin siis. Otettiin pari lyhyttä seuraamista. Yhden ilahduttavan huomion tein oli että koira seuraa tällä hetkellä suurella innolla(siis suuri into Taran innoksi)! Heti kun käsky tulee koira on jo menossa :) voi taitava nätti tyttö!

Otettiin estehyppyä pari kertaa palkaten pallolla ja pitäen korkeutta tavallista korkeammalla. Hyvin ja iloisena hyppeli, jonka lisäksi järjestävän alaosaston jäsenen etuna este on sama kokeessa kuin jolla ollaan treenattu. Joten jos Tara ei kokeessa hyppää johtuu se jostain muusta kuin esteestä.

Paikkamakuuta otettiin kerran. Koirakaveri vieressä oli hiljaa, mutta Tara aloitti huutonsa ja nousi istumaan. Olin noin reilun kymmenen askeleen päässä, käskin olla hiljaa ja käsimerkillä näytin maahan. Meni ja oli hetken hiljaa, jotta pääsin palkkaamaan! Menin koiran viereen, silitin ja annoin uuden käskyn paikkamakuuhun. Kävin kymmenen askeleen päässä ehkä noin 20sek ja palasin palkkaamaan. Viereinen koira otettiin siinä vaiheessa pois, kun oli nätisti. Mä palasin palkkaamaan vielä kerran ja vika kerta oli myös lyhyt välimatka ja aika. Sain siis palkata tälläkin kertaa hiljaisen koiran.

Tästä kaikesta tein lyhyen arvion miten teen kokeessa onnistuneen paikkamakuun. Pari päivää ennen koetta me ollaan rauhassa, ilman kiihdytystä ja erityisesti koepäivänä. Jos Tara on hiljaa, eikä näe muiden koirien leikkimistä tmv kiihdyttävää, joka saisi sen haukkumaan on onnistumismahdollisuudet hurjasti korkeammalla. Katsotaan miten strategia toimii...

Eilen, keskiviikkona, oltiin aamupäivällä agikentällä.Tässä lyhyt tiivistelmä siitä(mulle tulee ihan just muuten kiire).

Kentällä oli sopivasti esteitä valssauksen harjoitteluun ja tehtiin sitä pari kertaa oikealle ja vasemmalle. Keinua pari kertaa, mä otin vähän laskeutumista käsillä vastaan, mutta eipä tuo välittänyt siitä eristyisen paljoa, nakit on paljon tärkeempiä. Sitten tarkoitus oli ottaa yhdellä aidalla vähän korkeuden harjoittelua, homma meni jokseenkin plörinäksi. En tiedä missä vika kun tämä ongelma on ollut aikaisemmin vain renkaalla, mutta tällä kertaa kun rima nousi 65cm Tara meni ali....prkl. Laitoin lopulti esteen alaosan blokkiin ja tein pari onnistunutta 60cm:llä ja jätin homman siihen.

Sen jälkeen menikin pääasiassa keppeilyksi. Ohjureilla aloitettiin ja koska homma meni hyvin aloitin hivuttamaan keskimmäisiä pois. Siihen vaiheeseen päästiin että kaksi keskimmäistä molemmilta puolilta oli pois ja toiselta puolelta oli yhtä hiukan erotettu. Pari epäonnistumista kun kolmatta poistettua ohjuria oli hiukan otettu kauemmas, mutta saatiin loppuun pari hienoa onnistumista, joten hyvä Tara.

Ehkä perjantaina suuntaamme agikentälle vielä ennen maanantain ekoja treenejä.