Ihan alkuun mun maailman paras Tara täyttää tänään 4 vuotta! Uskomatonta miten aika menee, tuota koiraa ei voi olla ylistämättä tarpeeksi. Jakaisin sen kanssa kaiken jos vain voisin. En tiedä onko se elämäni koira(paha sanoa, kun tuo on huomiseen asti se eka ja ainut), mutta sielunkumppani kylläkin. Sitä pakahtuu ilosta, kun saa herätä aamuisin ja katsoa sen vilpittömiin silmiin <3 Se myös luo hyvää henkeä ympärilleen minne ikinä meneekin, monet ihmiset jotka eivät koirista välitä ovat lämmenneet Taralle. Tara on pienillä kuonontökkäisyillä saanut heidät puolelleen. Koulussakin välillä jopa kysellään missäs se koira on. Rakas Tara - meillä on toivottavasti vielä pitkä matka edessä<3 Kuvan otan vasta huomenna, tänään ei valitettavasti mitenkään ehdi...

Niin se aika vain menee! Ja nyt puhutaan pennusta. Tämä viikko on ollut 24h melkein minuutilleen aikataulutettua, joten ei ole ollut turhaa aikaa mietistkellä, mikä tietenkin on ollut ihan kiva. Ainut huonompi homma on, että vaikka pennuntulo on ollut tiedossa jo melko kauan niin järjrestelyt ovat nyt hiukka vaiheessa. Iloinen yllätys oli eilen illalla, kun pääsinkin koulusta JO 12tunnin mittaisen päivän jälkeen. Esim keskiviikkona vietin tämän saman projektin äärellä 15h(Tara on päässyt kouluun mukaan tälläisinä päivinä).

Eilen ehdin siis ihanasti siivoilla pahimpia kaaoksia(eipä ole ollut aikaa/energiaa siivota)! Verkot pitäisi vielä virittää, kävin bauhaussista ostamassa 2x4verkkoa. Toivottavasti riittävät.

Huomenaamulla sitten suuntaan pennunhakureissulle, pahoittelut Taralle ehkä purevasta "synttärilahjasta" :D